Hyvä johtaminen ja hyvät työolot vähentävät unihäiriöitä
Unihäiriöitä voidaan vähentää ja työkykyä parantaa paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla. Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus puolestaan lisäävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.
Unihäiriöt ovat yleisiä työikäisessä väestössä, jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Unihäiriöt voivat edelleen heikentää niin työkykyä kuin yleistä terveydentilaa. Unen laatuun voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten työolot.
– Tutkimustuloksemme antavat lisänäyttöä sille, että unihäiriöitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota työtehtävien vaativuuteen ja hallittavuuteen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla, kertoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitokselta.
– Esimiesten koulutus, erityisesti työntekijöiden tasapuolisen ja reilun kohtelun osalta, sekä töiden uudelleen organisointi voivat olla keinoja, joilla työstressiä voidaan vähentää ja edistää johtamisen oikeudenmukaisuutta työpaikoilla, ehdottaa akatemiatutkija, dosentti Tea Lallukka Työterveyslaitokselta.
Tutkimuksessa käytettiin kolmen kyselyn tuloksia. Henkilöillä, joilla ei lähtötilanteessa ollut unihäiriöitä tai työongelmia, unihäiriöt lisääntyivät kun työstressi (32 %) ja epäoikeudenmukainen johtaminen (15 %) lisääntyivät.
Työongelmien vähenemistä seurattiin niillä, jotka ensimmäisessä kyselyssä raportoivat unihäiriöitä sekä työstressiä tai johtamisen epäoikeudenmukaisuutta. Jos työongelmat vähenivät ensimmäisen ja toisen kyselyn välissä, vähensi se unihäiriöiden esiintymistä kolmannessa seurannassa (22 % työstressi ja 17 % epäoikeudenmukaisuus).
Tutkimuksessa käytettiin 24 873 Kuntasektorin seurantatutkimukseen osallistuneen henkilön kyselytietoja unihäiriöistä sekä työperäisen stressin ja johtamisen epäoikeudenmukaisuuden kokemisesta. Jokaiselta osallistujalta oli käytettävissä tieto sekä työperäisistä altisteista että unihäiriöistä vähintään kolmesta peräkkäisestä kyselystä vuosilta 2000–2012. Osallistujien keski-ikä oli 44 vuotta.
Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä ja siinä oli mukana Työterveyslaitoksen lisäksi tutkijoita Turun, Helsingin, Kööpenhaminan ja Bergenin yliopistoista. Suomen osuutta rahoitti Suomen Akatemia.
Lähde: Työterveyslaitos
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Yksilöllisempää suunnittelua työpaikkaliikuntaan
Pursimies Henri Kirjasuo tutki liikunnanohjaajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään Merivoimien operatiivisen osaston valvonta-aliupseerien fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa.
-
Luovuus kukkaan poikkeustilanteessa
Ylikersantti Markus Virtala soittaa Kaartin soittokunnassa kornettia ja toimii soittokunnan tiedottajana. Soittokunta on jatkanut toimintaansa myös poikkeustilanteessa. Suurin osa esiintymisistä on kuitenkin peruutettu ja työt tehdään pääosin etänä.
-
Turvaa työttömyyden varalta
Ammattisotilaiden parissa ei ole juurikaan työttömyyttä. Aliupseeriliiton jäsenistössä on kuitenkin merkittävä määrä määräaikaisessa aliupseerin virassa ja määräaikaisessa virkasuhteessa palvelevia sopimussotilaita. Erityisesti heille työttömyyskassaan kuuluminen on hyvä tapa turvata oma talous työttömyystilanteessa.