Siirry sisältöön

Hyvä johtaminen ja hyvät työolot vähentävät unihäiriöitä

Unihäiriöitä voidaan vähentää ja työkykyä parantaa paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla. Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus puolestaan lisäävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.

Unihäiriöt ovat yleisiä työikäisessä väestössä, jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Unihäiriöt voivat edelleen heikentää niin työkykyä kuin yleistä terveydentilaa. Unen laatuun voivat vaikuttaa monet tekijät, kuten työolot.

– Tutkimustuloksemme antavat lisänäyttöä sille, että unihäiriöitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota työtehtävien vaativuuteen ja hallittavuuteen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla, kertoo erikoistutkija, dosentti Jaana Halonen Työterveyslaitokselta.

– Esimiesten koulutus, erityisesti työntekijöiden tasapuolisen ja reilun kohtelun osalta, sekä töiden uudelleen organisointi voivat olla keinoja, joilla työstressiä voidaan vähentää ja edistää johtamisen oikeudenmukaisuutta työpaikoilla, ehdottaa akatemiatutkija, dosentti Tea Lallukka Työterveyslaitokselta.

Tutkimuksessa käytettiin kolmen kyselyn tuloksia. Henkilöillä, joilla ei lähtötilanteessa ollut unihäiriöitä tai työongelmia, unihäiriöt lisääntyivät kun työstressi (32 %) ja epäoikeudenmukainen johtaminen (15 %) lisääntyivät.

Työongelmien vähenemistä seurattiin niillä, jotka ensimmäisessä kyselyssä raportoivat unihäiriöitä sekä työstressiä tai johtamisen epäoikeudenmukaisuutta. Jos työongelmat vähenivät ensimmäisen ja toisen kyselyn välissä, vähensi se unihäiriöiden esiintymistä kolmannessa seurannassa (22 % työstressi ja 17 % epäoikeudenmukaisuus).

Tutkimuksessa käytettiin 24 873 Kuntasektorin seurantatutkimukseen osallistuneen henkilön kyselytietoja unihäiriöistä sekä työperäisen stressin ja johtamisen epäoikeudenmukaisuuden kokemisesta. Jokaiselta osallistujalta oli käytettävissä tieto sekä työperäisistä altisteista että unihäiriöistä vähintään kolmesta peräkkäisestä kyselystä vuosilta 2000–2012. Osallistujien keski-ikä oli 44 vuotta.

Tutkimus tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä ja siinä oli mukana Työterveyslaitoksen lisäksi tutkijoita Turun, Helsingin, Kööpenhaminan ja Bergenin yliopistoista. Suomen osuutta rahoitti Suomen Akatemia.

Lähde: Työterveyslaitos


  • Verkko-opiskelun mestari

    COVID19-epidemia on vaikuttanut monella tavalla ammattisotilaiden arkeen ja töiden järjestelyyn. Etätyöt ja pienryhmätyöskentely hajautetuissa työpisteissä on tullut usealle hyvin tutuksi toimintatavaksi.

  • Turvaa työttömyyden varalta

    Ammattisotilaiden parissa ei ole juurikaan työttömyyttä. Aliupseeriliiton jäsenistössä on kuitenkin merkittävä määrä määräaikaisessa aliupseerin virassa ja määräaikaisessa virkasuhteessa palvelevia sopimussotilaita. Erityisesti heille työttömyyskassaan kuuluminen on hyvä tapa turvata oma talous työttömyystilanteessa.

  • Lexistä Vuoden 2019 sotakoira

    Kultainennoutaja Njord "Lex" on valittu Vuoden 2019 sotakoiraksi. Nimitys julkistettiin koiramessujen yhteydessä 7.12. Samalla julkaistiin myös muiden viranomaisten palveluksessa toimivat vuoden virkakoirat.