Siirry sisältöön

Aika nauttia kehitystyön hedelmistä

Uusi ylikapellimestari musiikkieverstiluutnantti Pasi-Heikki Mikkola sai johdettavakseen hyvässä kunnossa olevan ja huippuluokan ammattilaisilla varustetun toimialan. Mittavia kehitystoimia on toimialalla tehty. Nyt on aika nauttia kehitystyön hedelmistä.

Ylikapellimestari sai aloittaa uuden työnsä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hän pääsi jo viime vuoden lopulla pääesikuntaan erityistehtäviin ja sai näin pitkän ja perusteellisen perehdytyksen edeltäjältään Jyrki Koskiselta. Muuten puhtaalla työpöydällä oli toki useita toimialaa koskevia kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen Mikkola pääsi heti pureutumaan.

Meillä on tosi korkeatasoiset orkesterit ja organisaatio on kunnossa. Kaikilla soittokunnilla on nyt myös toimivat ja hyvät tilat. Kaartin soittokuntakin sai asianmukaiset tilat viime vuonna.

Kuudessa sotilassoittokunnassa on lähes 200 työntekijää, heistä aliupseereita noin 140. Mikkolan mukaan sotilassoittokuntiin palkattavat soittajat ovat valmiita ammattilaisia, joilla on yleensä korkeakoulututkinto.

Rekrytointi on jatkuva haaste

Mikkola kertoo, että soittajien ja kapellimestarien virat ovat tällä hetkellä täynnä. Ylikapellimestarin ja soittokuntien päälliköiden mielessä on kuitenkin jatkuva huoli siitä, miten soittokuntiin saadaan osaavia ammattilaisia jatkossakin ja miten soittajien ja kapellimestarien seuraajasuunnittelu toteutuu.

Yksi keskeinen ongelmamme on soittajien ja kapellimestarien rekrytointi. Suomessa on yhä vähemmän pitkäjänteisesti musiikkia harrastavia ihmisiä.  Se, miten lapset ja nuoret harrastavat musiikkia tänään, näkyy myöhemmin meillä rekrytoinnissa.

Varusmiessoittokunta luo hyvän rekrytointipohjan sotilassoittokunnille. Mikkola kuitenkin muistuttaa, että varusmiessoittokunnassa palvelevat varusmiehet ovat nuoria eikä heillä siksi ole vielä sotilasmuusikon ammatissa vaadittavaa koulutusta suoritettuna. Varusmiespalveluksen aikana on toki mahdollista laittaa siemen sotilasmuusikon urasta itämään ja kannustaa lahjakkaita nuoria musiikin opiskeluun.

Korona on Mikkolan mukaan näkynyt positiivisesti kaikkien sotilassoittokuntien rekrytoinnissa. Niihin on hakeutunut normaalia enemmän päteviä hakijoita.  Soittokuntaan hakeutuvan tulee olla ammattiin kouluttautunut muusikko ja hänen tulee täyttää aliupseerin virkakelpoisuusvaatimukset.

Valintaprosessiin kuuluu myös koesoitto. Se toteutetaan sermin takaa niin, että valitsijat eivät tiedä soittajan henkilöllisyyttä. Tämä on itsestään selvää ammattimuusikoille.

Kaikki soittokokeen hyväksytysti suorittaneet haastatellaan ja heille tehdään psykologinen soveltuvuusarviointi.

Aliupseereille vaativampia tehtäviä

Aliupseereille tulee Mikkolan mukaan jatkossa haettavaksi vaativampia tehtäviä myös soittokunnissa. Kun opistoupseerit jäävät eläkkeelle, nämä tehtävät siirretään pääosin aliupseereille.  Vaativimmat aliupseeritehtävät kuuluvat keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun (AUKES) piriin. Seuraajasuunnittelulla varmistetaan, että jokaisessa tehtävässä on osaava henkilö ja että tehtävään on suunniteltu seuraajia.

Sekä sotilassoittajien että soittokuntien kapellimestarien seuraajasuunnittelusta on huolehdittava. Tähän liittyen pohdimme parhaillaan, olisivatko apulaiskapelimestarin tehtävät jatkossa erikoisupseerien tehtäviä. Tämä myös mahdollistaisi laajempaa hakeutumista kapellimestarien ja päälliköiden tehtäviin. Tällä hetkellä apulaiskapellimestarin tehtävissä on jo aliupseereita.

 Aliupseerin virassa työskentelevät soittajat osallistuvat aliupseerien koulutusjärjestelmän mukaisiin opintoihin kuten muutkin aliupseerit. Mikkolan mukaan aliupseerien koulutusjärjestelmä ei ole toimialan näkökulmasta katsottuna ihan toimiva. Lisäksi korkeasti koulutettujen ammattimuusikoiden on joskus vaikea motivoitua sotilasammatillisiin opintoihin.

–  Suurimmalla osalla soittokuntiin tulevilla soittajilla on jo maisteritutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. He ovat myös jo iältään varttuneempia kuin kentällä olevat aliupseerit. Tätä selvitetään, voidaanko koulutusta tehdä joustavammaksi ja sotilasmuusikolle sopivammaksi.

Mikkola muistuttaa, että vakituisen viran saamisen edellytyksenä on perustason opintokokonaisuuden suorittaminen. Kun soittokuntien vaativimmat tehtävät avautuvat aliupseereille, valittavilla henkilöillä tulee olla myös riittävä sotilaskoulutus tehtävään.

–  Vaativammat tehtävät soittokunnissa vaativat myös lisää sotilaskoulutusta. 

Yksi ylikapellimestarin työpöydällä tällä hetkellä olevista selvitettävistä asioista koskee sotilassoittajien fyysisen toimintakyvyn tavoitetason määrittelyä. Puolustushaarat päättävät itsenäisesti omien joukkojensa osalta jokaisen tehtävän fyysisen toimintakyvyn tasot. Siksi eri soittokunnissa työskentelevillä virkamiehillä on erilaiset tasovaatimukset.

Puolustushaarat voivat itsenäisesti päättää fyysisen toimintakyvyn tasosta. Me selvitämme parhaillaan asiaa. Kaikilla soittajilla tulisi olla samat vaatimustasot. Ei voi olla niin, että eri soittokuntiin on asetettu erilaiset toimintakykyvaatimukset.

Korona opetti uusia toimintamalleja

Vuoden 2020 talvisodan muistopäivä jäi erityisen hyvin Mikkolan mieleen. Tuolloin konserttikalenterit tyhjenivät pandemian takia. Mikkola näkee, että toimialalla kuitenkin opittiin vuoden aikana paljon sellaista, mikä varmasti jää kiinteäksi osaksi toimintaa. Esimerkkinä hän mainitsee konserttien striimaukset.

Meillä ei aikaisemmin ollut striimaukseen käytettäviä välineitä, joten niitä piti hankkia. Työntekijöiden tuli myös oppia uutta kuva- ja ääniasioiden hoitamisesta. Saimme vuoden aikana striimattua hienoja konsertteja. Tulemme myös jatkamaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Pandemiasta huolimatta, ensi kesän sotilasmusiikkitapahtumien suunnittelu on jo käynnissä.

Tarkoitus on, että heinäkuussa varusmiesbändit tekisivät virkistyskiertueen. Myös viime vuodelta tulevaan kesään siirtyneen Hamina Tattoo -tapahtuman suunnittelu on käynnissä.

Ylikapellimestari sanoo, että soittaminen on hyvin sosiaalista toimintaa. Tulos tuotetaan yhdessä muusikoiden kesken ja yleisön läsnäolo vaikuttaa lopputulokseen. Soittokunnat odottavatkin Mikkolan mukaan lähtökuopissaan, että pääsisivät soittamaan elävälle yleisölle.

Yksinään soittaminen ei ole hauskaa. Haluamme soittaa yhdessä. Myös yleisön läsnäolo on tärkeää.

 

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen, Petri Asikainen, Puolustusvoimat

  • Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen

    Riikka Kankare (51) on toiminut työtovereidensa valitsemana luottamushenkilönä monenlaisissa tehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Muiden auttaja kuormittui itse, eikä enää jaksanut. Lyhytterapiasta löytyi työkaluja elämänhallintaan ja jaksamiseen.

  • Sodan kasvot avautuivat ammattisotilaille

    Lähes 40 Satakunnan Aliupseerit ry:n jäsentä osallistui yhdistyksen jäsentilaisuuteen vakavan aiheen äärelle. Tilaisuuden teemana oli sodan kasvot. Asiantuntijoina paikalla oli kaksi taistelukokemusta omaavaa reserviläistä.

  • Hakeutumisen haasteet

    Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on aktiivista. Yksittäisten virkamiesten kyky yhteistoimintaa ulkomaisten toimijoiden kanssa testataan kuukausittain. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä tietotaidon vaihto sekä toimintatapojen vertailu kehittävät yksilöitä ja samalla organisaatiota.