Siirry sisältöön
Haku
Työelämä

Kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien palveluskelpoisuus

Jo ennen kansainvälisiin tehtäviin hakeutumista on syytä keskustella asiasta hyvissä ajoin sekä kotona että työpaikalla. Valmistautumiseen kuuluu sekä oma valmistautuminen, että koko lähiympäristön sopeuttaminen tulevaan ulkomaantehtävään.

Omassa valmistautuessa kriisinhallintatehtävään on päällimmäisenä mielessä kahdentoista minuutin juoksutesti ja siinä vaadittava alaraja. Lisäksi hoidetaan kuntoon yleinen kielitutkinto englannin kielessä, ellei sitä ole entuudestaan suoritettuna. Yllättävän monella on huonommin tiedossa jo vuonna 2014 annetun normin muut vaatimukset tai rajoitteet.
Kriisinhallintakoulutukseen ja –valintatilaisuuteen valitulta henkilöltä edellytetään voimassaolevan Puolustusvoimien terveystarkastusohjeen mukaista palveluskelpoisuusluokkaa A. Vain poikkeustapauksissa palveluskelpoisuusluokkaan B kuuluva hyväksytään kriha-palvelukseen. Normi HK468 (PVOHJEK KRIISINHALLINTAHENKILÖSTÖN PALVELUSKELPOISUUSARVIOINTI JA TERVEYSTARKASTUKSET) määrittelee suuren määrän sairauksia, erityisiä herkkyyksiä ja rakenteellisia heikkouksia, joiden vuoksi henkilö on altis saamaan mahdollisesta kriisinhallintatehtävästä vaaraa terveydelleen. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, etteivät kenenkään operaatioon osallistuvan terveydelliset seikat aiheuta vaaraa muiden palvelusturvallisuudelle tai rajoita operatiivista toimintaa.
Esteen kriisinhallintatehtävään saattaa muodostaa muun muassa allergiat (voimakas yliherkkyys ulkoiselle tekijälle on ehdoton este operaatioon hyväksymiselle), lääkehoitoa vaativa astma, hampaiden huono kunto, krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön vamma tai sairaus sekä monet muut terveydelliset poikkeamat joiden kanssa pystyy kotimaassa työskentelemään normaalisti. Koko lista rajoittavista sairauksista kannattaa lukea ennen kriisinhallintapalvelukseen hakeutumista edellä mainitusta normista.
Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä on hakeutunut vuoden 2020 kriisinhallintaoperaatioihin yhteensä 836 henkilöä, näistä aliupseereita on yhteensä 261. Aliupseereista 142 henkilöä ei joko kelpaa palvelukseen tai ei ole irroitettavissa ulkomaantehtävään. Jäljelle jääneissä 119 aliupseerissa on vielä sellaisia, joilla ei ole riittävää koulutusta, tarvittavia lisenssejä tai vaadittavaa aiempaa kokemusta. Näiden lisäksi tulee vielä ne, joilla on terveyteen liittyvä este (tekonivel, astma, taittovirhekirurgisen toimenpiteen jälkitila tms.), joka yleisesti tulee ilmi vasta kriha-koulutuksen alussa. Näistä muodostuu kaikkiaan noin 60 henkilön joukko vuodessa joka ei läpäise tarkastuksia, testejä tai peruu lähtönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokainen tarjottuun tehtävään halukas, sopiva, irrotettavissa oleva ja valintatilaisuuden läpäisevä henkilö määrätään KRIHA-palvelukseen.

Kriisinhallintatehtävät kehittävät jokaisen operaatioon osallistuvan ammattitaitoa. Jos mieli vie vähänkin ulkomaan tehtäviin, kannattaa jokaisen aliupseerin se kortti käyttää. Ennen kuin kehityskeskusteluissa ilmoitat halukkuutesi tuleviin tehtäviin, tarkista kuitenkin, että tausta on kunnossa!


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Jaa:

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Työelämä

    Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen

    Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.

  • Työelämä

    Ennakointi ja vertaistuki ehkäisevät ongelmia

    Suomen Rauhanturvaajaliitto tukee monin tavoin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään ennen lähtöä, operaation aikana ja sen jälkeen. Vertaistuki ja ennalta ehkäisevä toiminta ovat tärkeässä roolissa monien ongelmien ehkäisyssä.

  • Työelämä

    Työnohjauksesta hyötyä esimiestyössä

    Sotilaslääketieteen keskuksen Työterveyssektorilla työskentelevä työterveyspsykologi Tomi Viitanen haluaa nostaa työnohjauksen hyötyjä esille Puolustusvoimissa. Hän näkee, että työnohjaus palvelee erityisesti esimiestyötä.