Siirry sisältöön

Historialliset virkaehtosopimusneuvottelut

Valtion virkaehtosopimusneuvottelu sai historialliset piirteet, kun valtion henkilöstö joutui turvautumaan lakkoaseeseen vauhdittaakseen neuvotteluja, jotta päästäisiin oikeudenmukaiseen tulokseen.

Kuva: Asta Ruuskanen

Edellisestä lakosta on kulunut aikaa 40 vuotta. Valtion työmarkkinalaitos piti tiukasti kiinni perustelustaan, vedoten valtion tiukkaan taloustilanteeseen ja sillä perusteli näkemystään, että vientivetoiseen yleisen linjan palkankorotuksiin ei ole varaa.

Poliittisten päättäjien, tässä tapauksessa maan hallituksen linja on ollut, että sisäisestä eikä ulkoisesta turvallisuudesta säästetä. Kannatettava linja, mutta säästökohteeksi meinasi kuitenkin valikoitua sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tuottava henkilöstö ja sen ansaitsemat palkankorotukset, unohtamatta muita valtion työntekijöitä.

Ne valtion työntekijöitä edustavien ammattiliittojen jäsenet, jotka työtaisteluihin osallistuivat, ansaitsevat kiitokset panoksestaan asian edistämiseksi. Valtion työntekijät eivät olisi pahimmasta palkkakuopasta ikinä nousseet, jos alkuperäinen tarjous olisi hyväksytty.

Liittojen voima kumpuaa jäsenistä, kentän sitoutumisesta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja halusta tehdä parempaa työelämää.

Saavutettu neuvottelutulos on vahva osoitus siitä, mitä varten ammattiliitot ovat olemassa. Liittojen voima kumpuaa jäsenistä, kentän sitoutumisesta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja halusta tehdä parempaa työelämää. Tavoitteemme jatkossakin tulee olemaan reilut sopimukset, jotka tukevat jäsentemme toimeentuloa.

Meidän on huolehdittava valtion tehtävien houkuttelevuuden varmistamisesta ja osaavan henkilöstön saatavuudesta tulevaisuudessakin. Työmarkkinoilla tulee tulevaisuudessa olemaan entistä kovempi kilpailu motivoituneesta ja osaavasta henkilöstöstä. Jos olisimme jääneet palkankorotuksissa merkittävästi yleisen linjan alle, olisi se luonut vaikeuskerrointa tulevaisuuteen moninkertaisesti.

Onneksi valtakunnansovittelija löysi niin työntekijöitä edustavia pääsopijajärjestöjä (Juko, JHL, Pro) kuin Valtion työmarkkinalaitosta tyydyttävän sovintoehdotuksen, jotta saimme aikaan työrauhan ja hyväksyttävät palkankorotukset seuraaville kolmelle vuodelle.

Tästä on Aliupseeriliiton hyvä alkaa valmistautumaan virastoeräneuvotteluihin Puolustusministeriön ja Pääesikunnan kanssa. Meillä on monia Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten tekemiä aloitteita pöydällä, joita pääsemme nyt edistämään. Nämä aloitteet ovat lähtöisin jäsenkentältämme ja ovat osoitus siitä, että omiin työelämäasioihin halutaan vaikuttaa. Varsinaiset neuvottelut on tarkoitus saada maaliin viimeistään toukokuussa 2026.

Oikein rentouttavaa kesää kaikille. 

Mika Tiitinen

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Pohjolan pidäke on nyt kokonaisuus

    Puolentoista vuoden pitkä odotus päättyi. Ruotsi on nyt Naton jäsen. Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa pohjoisen pidäkkeen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

  • Onnea ja menestystä uudelle komentajalle

    Puolustusvoimain komentajaksi nimitettiin huhtikuun alusta lukien kenraaliluutnantti Janne Jaakkola. Hän aloittaa tehtävät turvallisuuspoliittisesti erittäin haastavassa tilanteessa. Haluan toivottaa komentajalle onnea ja menestystä tehtävään.

  • Vauhtia on piisannut

    Vuosi alkaa olla loppusuoralla ja on todettava, että vauhtia on piisannut.