Siirry sisältöön

Yhteistoiminta puolustusvoimissa

Yhteistoiminta on työpaikalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka muotoja ja sisältöjä säädetään lakien ja sopimusten avulla. Se on työhön liittyvistä asioista keskustelemista, sopimista ja neuvottelemista.

Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää työelämän laatua ja työhyvinvointia. Parhaimmillaan yhteistoiminta palvelee sekä henkilöstöä ja työnantajaa ja on todellinen vaikutuskanava.

Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja puolustusvoimien palkattu henkilöstö. Se toteutetaan asianomaisten virkamiesten, työntekijöiden ja heidän esimiestensä kesken. Esimerkiksi virkamies suunnitellaan joukko-osaston sisällä omasta työyksiköstä toiseen yksikköön. Tässä tapauksessa esimies ja alainen käyvät yhteistoimintamenettelyn keskenään kirjallisesti. Toiseksi yhteistoiminta toteutetaan työnantajan ja henkilöstön kesken sekä kolmanneksi työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.

Yhteistoimintaelimet toimivat kolmella tasolla: keskushallintotasolla puolustusvoimien yhteistoimintaelin (PYTE), aluehallintotasolla toimii puolustushaaran yhteistoimintaelin ja paikallistasolla joukko-osaston yhteistoimintaelin (yt-elin). Jokaisen yhteistoimintaelimen tehtävänä on omalla vastuualueellaan henkilöstön asemaan, työoloihin ja työtehtäviin vaikuttavien ratkaisuehdotusten, vaihtoehtojen, perustelujen ja seurausten käsittely. Tämä lisää osapuolten yhteneviä käsityksiä asiasta sekä edistää yhteisymmärrykseen pääsyä.  

Sopimus määrittää edustuksen määrän yhteistoimintaelimissä ja aliupseereita edustetaan jokaisessa kolmessa tasossa. Aliupseerit toimivat YT-elimissä JHL:n mandaatilla. Sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt nimeävät yhteistoimintaelimeen kukin neljä edustajaa sekä heille henkilö- tai järjestökohtaiset varahenkilöt.

Yhteistoimintalaki2_KuvaARuuskanen

Kaikki henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin. Esimerkkeinä mainittakoon muutokset työtehtävissä, menetelmissä ja siirrot toiseen tehtävään. Sen piiriin kuuluvat virastoon kohdistuvat supistukset tai osan toiminnan laajeneminen ja niiden vaikutukset henkilöstöön. Kehittämishankkeet, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin tehtävät muutokset löytyvät käsiteltävistä asioista. Opistoupseerien väheneminen tuo aukkoja tehtäväkokoonpanossa ja henkilöstöryhmän muutokset (HERY) käsitellään myös yhteistoimintaelimen kokouksissa.

Luottamusmies on tärkeä linkki yhteistoiminnassa. Tavallista on, ja myös järkevää, että luottamusmies toimii edustajana yhteistoimintaelimessä. Omassa luottamusmiespestissään hän on saanut kentän tietoa,

Aliupseeriliitto tarjoaa vuonna 2017 yhteistoimintakoulutusta edellisten vuosien tapaan niille jäsenille, jotka toimivat yhteistoimintaelimissä edustajana tai varaedustajana. Tutustu koulutuskalenteriin ja ilmoittaudu kurssille.


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Edunvalvonta ei jää poteroihin

    Pääluottamusmiestehtävien alkaessa vuoden 2022 alussa oli Omikron-variantti oli juuri aiheuttanut koronaExit-suunnitelmien peruuntumisen ja paluun etätyöskentelyyn sekä rajoituksiin. Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminnan osalta jouduimme myös uudelleen miettimään normaalitoimintoihin paluuta.

  • Nato-palvelussuhteen ehdoista ratkaisu

    Valtionvarainministeriö hyväksyi 16.2.2024 Puolustusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen neuvottelutuloksen Naton komento- ja johtorakenteen sekä erillislaitosten palvelussuhteen ehdoista.

  • Kaikkien jäsenten luottamusmies

    Tomi Malkamäki aloittaa vuodenvaihteessa valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävässä Aliupseeriliiton toimistolla. Vuoden loppuun asti tehtävää hoitava pääluottamusmies Marit Lammes siirtyy Merivoimien esikuntaan.