Siirry sisältöön

Kansainvälisyydestä tulee osa normaalia arkea

Tätä tekstiä kirjoittaessani enää kaksi maata ei ole ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Ratifiointivaiheen aikana Suomi osallistuu Naton työskentelyyn tarkkailijana, mutta ei osallistu päätöksentekoon.

Turkin ja Unkarin parlamenttien hyväksyttyä Suomen jäsenhakemuksen, kutsutaan Suomi liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Suomesta tulee Naton jäsen.

Jäsenyys muuttaa myös sotilaiden normaalia arkea entistä kansainvälisemmäksi ja lisää kansainvälistä yhteistoimintaa, vaikka jo tälläkin hetkellä Suomi on erittäin haluttu harjoittelukumppani korkean osaamistason ja luotettavuuden vuoksi. Sotilasliittoon liittyminen tuo muutoksia lisäksi aliupseereiden tehtäväkenttään ja koulutukseen. Käynnissä olevassa valmisteluvaiheessa moni asia on kuitenkin vielä epäselvää.

Tehtäväkentän osalta aliupseeristolle tulee niin kansallisia kuin Naton organisaatiossa olevia tehtäviä eri tasoilta. Tehtäväkenttä selviää lähivuosina, kun suunnitelmat tarkentuvat. Ensimmäinen aliupseerin ns. Nato-tehtävä täytettiin 1.10.2022 ja ensi vuonna avautuu muutama tehtävä lisää. Tehtävämäärät kasvavat maltillisesti seuraavien vuosien aikana, kun Suomelle kohdistuvat tehtävät esikuntarakenteessa ja joukkorakenteessa selkeytyvät. Monet tehtävät sijoittuvat näin aluksi kansallisiin toimistoihin.

Kehityskeskusteluiden yhteydessä on mahdollisuus ilmaista halukkuus myös Nato-tehtäviin samalla tavalla kuin kriisinhallintahalukkuudet ilmoitetaan. Komennusten pituus tullee olemaan 3-4 vuotta. Nykyisillä määräyksillä aliupseereiden valinta tehtäviin tapahtuu vapaaehtoisuuden ja halukkuuden kautta.

Natolla on olemassa jäsenmaiden yhdessä laatimat suositukset (PME) Professional Military Education, joka käytännössä on ohjeistus aliupseerikoulutuksen tavoitelluista sisällöistä ja rakenteista jäsenmaille. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää aliupseereille annettavaa koulutusta ja edesauttaa yhteisoperointikyvyn kehittymistä. Hyväksi todetut teemat voidaan siirtää kansallisiin koulutusjärjestelmiin. Aliupseereiden täydennyskoulutus on Suomessa varsin korkeatasoista, joten on mielenkiintoista nähdä, miten järjestelmäämme kehitetään tuomalla siihen jotain uutta. Ennen kaikkea on kiinnostavaa nähdä, mitä suomalainen täydennyskoulutusjärjestelmä pystyy antamaan muille Nato-maille. Ainakin suomalaiselle korkeatasoiselle koulutus- ja opetusosaamiselle on varmasti käyttöä Naton koulutusrakenteissa.

Jäsenyysprosessin eteneminen näkyy tulevaisuudessa jokaisen aliupseerin arjessa jollain tavalla. Aliupseeri itse voi hakeutua kansainväliselle uralle. Myös kotimaan tehtävissä kansainvälisyys lisääntyy. Jokainen aliupseeri voi parantaa valmiuksiaan etenkin kielitaidon osalta. Erityisesti ulkomaan tehtäviin lähtevien tulee myös kehittää omia ”Cultural Awareness” taitojaan, sillä työskentely monikulttuurisessa ympäristössä voi tuoda eteen arjessa hyvinkin yllättäviä asioita, joihin ei kotimaassa törmää. Työnteon tavat ovat erilaisia eri kansallisuuksilla ja tuloksellinen toiminta vaati tietämystä siitä, miten asioita edistetään erilaisissa tilanteissa.

Nato-organisaatiossa aliupseereilla on merkittävä rooli ja asema. Suomalainen aliupseeristo kykenee ottamaan oman paikkansa korkean ammattitaidon kautta. Kansainvälinen koulutus ja kielitaidon kehittäminen luovat hyvän pohjan myös kansainvälisen tehtävän haltuunottoon. Suomalainen koulujärjestelmä tuottaa hyvät perustaidot kieliosaamiselle, mutta varsinkin ammattisanojen ja Nato-lyhenteiden opettelu helpottaa työskentelyä kansainvälisissä organisaatioissa. On myös muistettava, että kansainvälisen harjoitustoiminnan lisääntyessä kielitaidon ja kulttuuriymmärryksen vaatimus kasvaa myös kotimaassa.

Aliupseereiden tulee ennakkoluulottomasti ottaa vastaa uudet mahdollisuudet ja hyödyntää niitä. Aliupseereiden ura- ja koulutusmahdollisuudet tulevat lisääntymään, mutta miten? Vielä emme kaikkea tiedä ja moni asia selviää lähivuosina. Palvelussuhteen ehtoja tulee myös kehittää, jotta ne tukevat mahdollisimman hyvin tapahtuvaa muutosta ja luovat kiinnostavan aliupseerin uravaihtoehdon tulevaisuudessa.

Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Kaikkien jäsenten luottamusmies

    Tomi Malkamäki aloittaa vuodenvaihteessa valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävässä Aliupseeriliiton toimistolla. Vuoden loppuun asti tehtävää hoitava pääluottamusmies Marit Lammes siirtyy Merivoimien esikuntaan.

  • Soittokuntien haasteet hallussa

    Tommi Niinisalo (37) on ensimmäisen kauden luottamusmies. Niinisalo edustaa Laivaston soittokunnan aliupseereita. Hänen edustettavansa toimivat sekä muusikkoina että soittokunnan hallintoon liittyvissä tehtävissä. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi soittokunnan pursimies, nuotistonhoitaja ja tiedottaja.

  • Luottamusmiesten ja yhteistoimintaelimen edustajien koulutus

    Aliupseeriliittoon kuuluvalla jäsenellä on oikeus saada koulutetun luottamusmiehen palveluja nopeasti, läheltä ja ammattitaitoisesti. Luottamusmiesten ammattitaitoa ja valmiutta laadukkaaseen jäsenpalveluun koulutetaan pääsääntöisesti Aliupseeriliiton kattavalla ammattiyhdistyskoulutuksella.