Siirry sisältöön

Keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu

Puolustusvoimien vaativimpia aliupseeritehtäviä ollaan liittämässä keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun piiriin. Tähän asti opistoupseerit ja aliupseerit ovat olleet keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun ulkopuolella. Tähän on nyt tulossa muutos.

Henkilöstöstrategian linjausten mukaan opistoupseereiltaAmmattisotilas_aliupseeri_seuraajasuunnittelu2_Kuva_AstaRuuskanen vapautuvat tehtävät kohdennetaan kaikille henkilöstöryhmille. Lähivuosina opistoupseerien tehtäviä kohdennetaan erityisesti aliupseereille ja upseereille (sotatieteiden kandidaatit). Suunnittelun ja toteutuksen kokonaiskuvaan on paljon vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi opistoupseerien eroennusteen päivitys vuosille 2019 – 2037 ja määrittelyt henkilöstöryhmistä, kenelle vapautuvat opistoupseerin tehtävät siirtyvät. Kokonaisuuksia valmistellaan tulosyksiköiden valmistelijoiden ja järjestöjen kanssa.

Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelu koskee koko henkilöstöä ja se toteutetaan tehtävä- ja seuraajasuunnittelun periaatteella. Kuhunkin tehtävään suunnitellaan yhdestä viiteen potentiaalista seuraajaa. Päämääränä on varmistaa eri hallinnon tasoilla tapahtuvalla suunnittelulla, että jokaisessa suunnitelmaan sisältyvässä tehtävässä on osaava henkilö ja tehtävään on suunniteltu seuraaja.

Ammattisotilas_seuraajasuunnittelu1_Kuva_AstaRuuskanenAUKES-suunnitelman tehtävät sijoittuvat pääsääntöisesti Pääesikuntaan, puolustushaaraesikuntiin, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja eri hallintoyksiköiden vaativimmille tasoille. Näiden tehtävien vaativuustasot ovat pääsääntöisesti AU7- ja osin AU6-luokassa. Jokaiseen suunnitelmaan sisältyvään tehtävään on tavoitteena saada yhdestä viiteen seuraajaa, ja yksittäiselle henkilölle suunnitellaan yhdestä viiteen eri tehtävää. Määrällisesti suunnittelun tässä vaiheessa tämä koskisi noin 200 tehtävää. Tavoitteena on, että suunnittelu otetaan käyttöön jo ensi vuoden alusta lukien.

Keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu ei poista avoimen haun mahdollisuutta, vaan toimii rinnalla suunnittelua tukevana työkaluna. Suunnittelulla pyritään varmistamaan se, että vaativimpiin tehtäviin löytyisi aina sopivia ja koulutettuja seuraajia samasta ammattiryhmästä.



Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Niko Muukka, Petri Asikainen, Asta Ruuskanen

  • Määrätietoista osaamisen kehittämistä

    Henkilöstön edustajan osaamisen kehittämisen tulee olla määrätietoista ja tavoitteellista. Pelkästään karismaattinen luonne ja hyvät sosiaaliset taidot eivät riitä, vaikka niistä onkin kiistämättä hyötyä.

  • Kriisinhallinnan veteraaniohjelma

    Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.

  • Yhteistoiminta tehdään yhdessä

    Päällystöliiton julkaisema Yhteistoimintaopas on tarkoitettu kaikille yhteistoiminnasta kiinnostuneille henkilöstöryhmään, sopijajärjestöön tai YT-rooliin katsomatta. Oppaan takana ovat Päällystöliiton pääluottamusmiehet Juha Susi ja Marko Jalkanen.