Siirry sisältöön

Kriisinhallinnan veteraaniohjelma

Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.

Veteraaniohjelman työstämiseen osallistui useita eri virastoja ja järjestöjä. Järjestöistä olivat edustettuna henkilöstöjärjestöjen lisäksi MPK, Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ja Suomen Rauhanturvaajaliitto. Jatkossa Puolustusministeriö järjestää vuosittain tarkastelutilaisuuden, jossa seurataan kehittämiskohteiden etenemistä.

Aikaisempien veteraaniohjelmien (2013-2014 ja 2015-2019) hyväksytyt ja toimenpannut ohjelmat jatkuvat edelleen. Veteraaniohjelmaan kirjatut aiheet on aikaisempien ohjelmien mukaan jaettu eri osa-alueisiin. Edellisessä ohjelmassa oli kirjauksia muun muassa kriisinhallintapalveluksen jälkeisen tukiverkon rakentamisesta, kriisinhallintaveteraanistatuksen luomisesta ja palveluksen aikaisen tuen kehittämisestä. Nyt tavoitteisiin on kirjattu jo toteutuneiden toimenpiteiden kehittäminen.

Moni kehittämistehtävä vaatii useita tahoja työskentelemään yhdessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi apua tarvitsevat kriisinhallintaveteraanit pyritään löytämään Suomen rauhanturvaajaliiton, Vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien ja Puolustusvoimien yhteistyöllä. Tarkoitukseen on kehitetty mobiilisovellus, johon kaikille operaatioon lähtijöille tarjotaan mahdollisuus liittyä. Kyseiseen mobiilisovelluksen piiriin pyritään saamaan myös rauhanturvaajien omaiset.

Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa selvitetään virtuaalisen tai fyysisen Kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamista. Keskuksen tarkoituksena on muun muassa koordinoida kriisinhallintaveteraaneille tarjottavaa informaatiota tukimuodoista, kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutustapahtumista, veteraanikorttiin liittyvistä etuisuuksista sekä tarjota asiakaspalvelua puhelimitse.

Aliupseeriliiton jäsenille koen tärkeäksi ohjelmaan kirjatun erikoisjoukkohenkilöstön tukitoiminnan kehittämisen sekä kriisinhallintapalveluksen aikana, että palveluksen jälkeen. Erikoisjoukoissa palvelevilla on jo pitkään ollut käytössä itse luodut perheiden tukiverkkojärjestelmät vertaistuen antamiseksi operaatioiden aikana. Nyt tukitoimia kehitetään yhteistyössä työnantajan ja järjestöjen kanssa sellaisiksi, että pystytään antamaan ammattimaista tukea erityisesti operaatiossa tapahtuneiden poikkeustilanteiden aikana. Myös operaatioiden jälkipurkuvaiheen toteuttamista noin 18 kk kotiutumisen jälkeen tarkastellaan.

Yksi ohjelmaan kirjatuista kehittämistavoitteista on YK:n kansainvälisen rauhanturvaajien päivän (29.5.) juhlallisuuksien kehittäminen kansalliseksi rauhanturvaajien päiväksi. Tulevina vuosina päivää voitaisiin juhlia erilaisin korkeatasoisin valtakunnallisin ja paikallisin tapahtumin.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Tomi Malkamäki

  • Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen

    Aliupseeriliiton kanta palkanmaksusta kesti työtuomioistuimen tarkastelun. Työtuomioistuin vahvisti 9.9.2022 antamallaan päätöksellään JHL:n nostaman kanteen Aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän sopimustulkinnasta.

  • Paremman työelämän työkalut ovat jo olemassa

    Sopimusten, määräysten, suunnitelmien ja ohjeiden tuntemisella sekä niiden noudattamisella työelämän laatua pystytään ylläpitämään myös työelämän muutosten aikana.

  • Aliupseereiden edunvalvoja Merivoimissa

    Aleksi Laurila työskentelee Merivoimien pääluottamusmiehenä. Hänen virkapaikkansa on Merivoimien esikunnassa mutta toimialue kattaa kaikki merivoimalliset työpaikat, joissa aliupseerit työskentelevät.