Kriisinhallinnan veteraaniohjelma
Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.
Aikaisempien veteraaniohjelmien (2013-2014 ja 2015-2019) hyväksytyt ja toimenpannut ohjelmat jatkuvat edelleen. Veteraaniohjelmaan kirjatut aiheet on aikaisempien ohjelmien mukaan jaettu eri osa-alueisiin. Edellisessä ohjelmassa oli kirjauksia muun muassa kriisinhallintapalveluksen jälkeisen tukiverkon rakentamisesta, kriisinhallintaveteraanistatuksen luomisesta ja palveluksen aikaisen tuen kehittämisestä. Nyt tavoitteisiin on kirjattu jo toteutuneiden toimenpiteiden kehittäminen.
Moni kehittämistehtävä vaatii useita tahoja työskentelemään yhdessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi apua tarvitsevat kriisinhallintaveteraanit pyritään löytämään Suomen rauhanturvaajaliiton, Vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien ja Puolustusvoimien yhteistyöllä. Tarkoitukseen on kehitetty mobiilisovellus, johon kaikille operaatioon lähtijöille tarjotaan mahdollisuus liittyä. Kyseiseen mobiilisovelluksen piiriin pyritään saamaan myös rauhanturvaajien omaiset.
Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa selvitetään virtuaalisen tai fyysisen Kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamista. Keskuksen tarkoituksena on muun muassa koordinoida kriisinhallintaveteraaneille tarjottavaa informaatiota tukimuodoista, kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutustapahtumista, veteraanikorttiin liittyvistä etuisuuksista sekä tarjota asiakaspalvelua puhelimitse.
Aliupseeriliiton jäsenille koen tärkeäksi ohjelmaan kirjatun erikoisjoukkohenkilöstön tukitoiminnan kehittämisen sekä kriisinhallintapalveluksen aikana, että palveluksen jälkeen. Erikoisjoukoissa palvelevilla on jo pitkään ollut käytössä itse luodut perheiden tukiverkkojärjestelmät vertaistuen antamiseksi operaatioiden aikana. Nyt tukitoimia kehitetään yhteistyössä työnantajan ja järjestöjen kanssa sellaisiksi, että pystytään antamaan ammattimaista tukea erityisesti operaatiossa tapahtuneiden poikkeustilanteiden aikana. Myös operaatioiden jälkipurkuvaiheen toteuttamista noin 18 kk kotiutumisen jälkeen tarkastellaan.
Yksi ohjelmaan kirjatuista kehittämistavoitteista on YK:n kansainvälisen rauhanturvaajien päivän (29.5.) juhlallisuuksien kehittäminen kansalliseksi rauhanturvaajien päiväksi. Tulevina vuosina päivää voitaisiin juhlia erilaisin korkeatasoisin valtakunnallisin ja paikallisin tapahtumin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Painia jaksamisen kanssa
Vuodenvaiheessa tehdyn tutkimuksen mukaan merivoimien työntekijöistä reilu kolmannes työntekijöistä kokee uupumusta viikoittain ja kolmannes kuukausittain. Jaksamisen ongelmat tulevat esille muun muassa unihäiriöinä.
-
Mestari-kisälli-mallilla osaajaksi
Juha Eskelisen (37) mielestä luottamusmiehen työssä mielenkiintoisinta on sopimusten hallinta. Hän kokee yhteisen sävelen löytämisen työantajan ja jäsenen välille sopimustulkintatilanteissa haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. Hän näkee, että tällaiset tilanteet kehittävät luottamusmiehen neuvottelutaitoja ja osaamista.
-
Todellinen työaika näkyväksi
Työnantaja soveltaa työaikasopimuksen sotilaallista harjoitusta käsittelevää pykälää tavalla, joka on Aliupseeriliiton mielestä ristiriidassa sopimuksen hengen kanssa. Työnantaja haluaa soveltamiskäytännöllä teettää 8,06 tunnin työaikamerkinnällä ja palkalla pitempiä työaikoja.