Kriisinhallinnan veteraaniohjelma
Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.
![](https://www.ammattisotilas.fi/wp-content/uploads/2023/12/Ammattisotilas_Veteraaniohjelma_Kuva_TomiMalkamaki_-1-822x583.jpg)
![](https://www.ammattisotilas.fi/wp-content/uploads/2023/12/Ammattisotilas_Veteraaniohjelma_Kuva_TomiMalkamaki_.jpg)
Aikaisempien veteraaniohjelmien (2013-2014 ja 2015-2019) hyväksytyt ja toimenpannut ohjelmat jatkuvat edelleen. Veteraaniohjelmaan kirjatut aiheet on aikaisempien ohjelmien mukaan jaettu eri osa-alueisiin. Edellisessä ohjelmassa oli kirjauksia muun muassa kriisinhallintapalveluksen jälkeisen tukiverkon rakentamisesta, kriisinhallintaveteraanistatuksen luomisesta ja palveluksen aikaisen tuen kehittämisestä. Nyt tavoitteisiin on kirjattu jo toteutuneiden toimenpiteiden kehittäminen.
Moni kehittämistehtävä vaatii useita tahoja työskentelemään yhdessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi apua tarvitsevat kriisinhallintaveteraanit pyritään löytämään Suomen rauhanturvaajaliiton, Vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien ja Puolustusvoimien yhteistyöllä. Tarkoitukseen on kehitetty mobiilisovellus, johon kaikille operaatioon lähtijöille tarjotaan mahdollisuus liittyä. Kyseiseen mobiilisovelluksen piiriin pyritään saamaan myös rauhanturvaajien omaiset.
Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa selvitetään virtuaalisen tai fyysisen Kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamista. Keskuksen tarkoituksena on muun muassa koordinoida kriisinhallintaveteraaneille tarjottavaa informaatiota tukimuodoista, kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutustapahtumista, veteraanikorttiin liittyvistä etuisuuksista sekä tarjota asiakaspalvelua puhelimitse.
Aliupseeriliiton jäsenille koen tärkeäksi ohjelmaan kirjatun erikoisjoukkohenkilöstön tukitoiminnan kehittämisen sekä kriisinhallintapalveluksen aikana, että palveluksen jälkeen. Erikoisjoukoissa palvelevilla on jo pitkään ollut käytössä itse luodut perheiden tukiverkkojärjestelmät vertaistuen antamiseksi operaatioiden aikana. Nyt tukitoimia kehitetään yhteistyössä työnantajan ja järjestöjen kanssa sellaisiksi, että pystytään antamaan ammattimaista tukea erityisesti operaatiossa tapahtuneiden poikkeustilanteiden aikana. Myös operaatioiden jälkipurkuvaiheen toteuttamista noin 18 kk kotiutumisen jälkeen tarkastellaan.
Yksi ohjelmaan kirjatuista kehittämistavoitteista on YK:n kansainvälisen rauhanturvaajien päivän (29.5.) juhlallisuuksien kehittäminen kansalliseksi rauhanturvaajien päiväksi. Tulevina vuosina päivää voitaisiin juhlia erilaisin korkeatasoisin valtakunnallisin ja paikallisin tapahtumin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Korona-aallon jälkeen uuteen normaaliin
Covid19-virus toi tullessaan paljon uusia toimintatapoja joista hyväksi todettuja hyödynnetään varmasti myös jatkossa. Puolustusvoimissa otettiin muun valtionhallinnon tapaan käyttöön laajennettu etätyöskentely kaikille joille se vain oli mahdollista.
-
Palvelusaikakorvaus ja koulutustuki
Laki puolustusvoimista 46§ määrittelee, että määräaikaisessa sotilasvirassa palvelevalle maksetaan palvelussuhteen aikana uudelleen kouluttautumiselle koulutustukea tai palvelussuhteen päättyessä vastaavan suuruinen palvelusaikakorvaus.
-
Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen
Työtuomioistuin antoi ratkaisun sotaharjoituksen keskeytymistä koskevissa erimielisyyksissä 21.12.2022. Kanne hylättiin molemmissa tapauksissa.