Siirry sisältöön

Kriisinhallinnan veteraaniohjelma

Puolustusministeriö laati ensimmäisen kansallisen kriisinhallinnan veteraaniohjelman vuonna 2013. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi kolmas, vuosille 2020-2023 laadittu ohjelma. Nyt kirjoitetun ohjelman tavoitteissa on korostettu erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimineiden vertaistuen kehittäminen.

Veteraaniohjelman työstämiseen osallistui useita eri virastoja ja järjestöjä. Järjestöistä olivat edustettuna henkilöstöjärjestöjen lisäksi MPK, Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ja Suomen Rauhanturvaajaliitto. Jatkossa Puolustusministeriö järjestää vuosittain tarkastelutilaisuuden, jossa seurataan kehittämiskohteiden etenemistä.

Aikaisempien veteraaniohjelmien (2013-2014 ja 2015-2019) hyväksytyt ja toimenpannut ohjelmat jatkuvat edelleen. Veteraaniohjelmaan kirjatut aiheet on aikaisempien ohjelmien mukaan jaettu eri osa-alueisiin. Edellisessä ohjelmassa oli kirjauksia muun muassa kriisinhallintapalveluksen jälkeisen tukiverkon rakentamisesta, kriisinhallintaveteraanistatuksen luomisesta ja palveluksen aikaisen tuen kehittämisestä. Nyt tavoitteisiin on kirjattu jo toteutuneiden toimenpiteiden kehittäminen.

Moni kehittämistehtävä vaatii useita tahoja työskentelemään yhdessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Esimerkiksi apua tarvitsevat kriisinhallintaveteraanit pyritään löytämään Suomen rauhanturvaajaliiton, Vammautuneiden kriisinhallintaveteraanien ja Puolustusvoimien yhteistyöllä. Tarkoitukseen on kehitetty mobiilisovellus, johon kaikille operaatioon lähtijöille tarjotaan mahdollisuus liittyä. Kyseiseen mobiilisovelluksen piiriin pyritään saamaan myös rauhanturvaajien omaiset.

Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa selvitetään virtuaalisen tai fyysisen Kriisinhallintaveteraanikeskuksen perustamista. Keskuksen tarkoituksena on muun muassa koordinoida kriisinhallintaveteraaneille tarjottavaa informaatiota tukimuodoista, kuntoutusmahdollisuuksista, kuntoutustapahtumista, veteraanikorttiin liittyvistä etuisuuksista sekä tarjota asiakaspalvelua puhelimitse.

Aliupseeriliiton jäsenille koen tärkeäksi ohjelmaan kirjatun erikoisjoukkohenkilöstön tukitoiminnan kehittämisen sekä kriisinhallintapalveluksen aikana, että palveluksen jälkeen. Erikoisjoukoissa palvelevilla on jo pitkään ollut käytössä itse luodut perheiden tukiverkkojärjestelmät vertaistuen antamiseksi operaatioiden aikana. Nyt tukitoimia kehitetään yhteistyössä työnantajan ja järjestöjen kanssa sellaisiksi, että pystytään antamaan ammattimaista tukea erityisesti operaatiossa tapahtuneiden poikkeustilanteiden aikana. Myös operaatioiden jälkipurkuvaiheen toteuttamista noin 18 kk kotiutumisen jälkeen tarkastellaan.

Yksi ohjelmaan kirjatuista kehittämistavoitteista on YK:n kansainvälisen rauhanturvaajien päivän (29.5.) juhlallisuuksien kehittäminen kansalliseksi rauhanturvaajien päiväksi. Tulevina vuosina päivää voitaisiin juhlia erilaisin korkeatasoisin valtakunnallisin ja paikallisin tapahtumin.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Tomi Malkamäki

  • Luottamusmiehet läsnä myös etänä

    Pirjo Räisänen toimii Merisotakoulun ja Rannikkoprikaatin aliupseereiden luottamusmiehenä. Korona-ajan haasteet synnyttivät edunvalvojalle uusia toimintamalleja, jotka ovat jääneet elämään myös tilanteen normalisoitua.

  • Puhdasta ilmaa, kiitos!

    Valtiovarainministeriö järjesti otsikon mukaisen sisäilmaseminaarin syyskuussa valtionhallinnon työsuojeluhenkilöille. Tilaisuus oli valtiokonttorin työsuojelun yhteistyöryhmän vetämä.

  • Olisiko aika uudistaa sotilaiden työaikanormeja?

    Puolustusvoimien virkamiesten työaikaa määritellään lailla puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta. Lain soveltamisesta on annettu tarkempia määräyksiä asetuksella. Lakiin sisältyvät määräykset enimmäistyöajasta, viikkolevosta sekä ylityökorvauksista ja eräistä muista korvauksista.