Siirry sisältöön

Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen

Työtuomioistuin antoi ratkaisun sotaharjoituksen keskeytymistä koskevissa erimielisyyksissä 21.12.2022. Kanne hylättiin molemmissa tapauksissa.

Merivoimien esikunnan operaatiokeskusta  koskettaneen tapauksen erimielisyyskäsittely käynnistettiin jo 2018 ja Karjalan lennoston erimielisyyskäsittely vuonna 2019. Kanteiden käsittelyprosessin pituuteen vaikuttivat osaltaan vallinneen COVID19-kokoontumisrajoitukset, jotka estivät työtuomioistuin käsittelyn.

Kanteiden keskeisenä sopimuskirjausten erimielisyytenä oli se, että katsottiinko sotilaallisen harjoituksen keskeytyneen, kun aliupseerit suorittivat tavanomaisia virkatehtäviä. Harjoitukseen kuulumattomien tehtävien osalta tehdyt työtunnit tulisi siten merkitä tosiasiallisen työnteon mukaisesti. Työtuomioistuin kuitenkin katsoi päätöksessään, ettei kanteessa esitetyt tehtävät olleet todistelun perusteella harjoitukseen liittymättömiä. Päätöksessään työtuomioistuin korosti erityisesti harjoituksen luonteen merkitystä arvioitaessa, voidaanko tavanomaisia virkatehtäviä suorittaa osana harjoitusta.

Työtuomioistuinkäsittelyn yhteydessä arvioitiin myös EU- työaikadirektiivin vaikutusta sotilaallisiin harjoituksiin.

Päätöksen yhteydessä työtuomioistuin nosti esille, että harjoituskäskyissä tulisi jatkossa kirjata mahdollisten normaalitehtävien teettäminen osana harjoitustoimintaa, jotta vastaavanlaisilta epäselvyyksiltä vältyttäisiin. Harjoitukset ovat keskenään hyvin erilaisia ja arvioitaessa tavanomaisten tehtävien kuulumista osaksi toimintaa on keskeisenä määrittäjänä harjoituksen luonne. Luonteen lisäksi on arvioitava kuinka kiinteästi tehtävät liittyvät harjoituksen tavoitteisiin, sisältöihin ja päämääriin.

Työnantaja päättää sotilaallisen harjoituksen alueellisesta, henkilöstöllisestä ja asiallisesta ulottuvuudesta. Työnantaja vastaa viimekädessä harjoituksen tarkoituksenmukaisuudesta, jos jokin henkilöstöryhmä jätetään harjoituksen ulkopuolelle. Työtuomioistuin korosti päätöksessään kuitenkin sitä, ettei työnantaja voi harjoitukseen muodollisesti nimetyllä henkilöstöllä teettää heidän tavanomaisia työtehtäviään, jos tehtävien tosiasiallinen luonne ei vastaa sotilaallisen harjoituksen tunnusmerkistöä tain ne eivät liity harjoitukseen millään tavalla. Työtuomioistuin toteaa, ettei työnantaja voi määrätä tiettyä tehtävää harjoitukseen kuuluvaksi työaikasopimusmääräysten kiertotarkoituksessa.

Annettujen päätösten vaikutuksista harjoitustoiminnan ohjeistuksiin keskustellaan Pääesikunnan ja järjestöjen edustajien välillä tammi- helmikuun aikana ja pääesikunta antaa joukko-osastoille tarkempaa ohjausta harjoitusten toteutukseen sekä harjoituskäskyjen laadintaan.

Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Tuomioistuinvirasto, Mika Pakarinen

  • Verkko-opetusta luottamusmiehille

    Pääluottamusmies Terho Eironen kertoo, että Aliupseeriliiton edunvalvontakoulutusta toteutetaan jatkossa myös verkko-opetuksena. Ensimmäiset verkkoaineistot ovat valmistuneet ja koulutus käynnistyy toukokuun aikana.

  • Pääluottamusmies joukko-osastovierailulla

    Aliupseeriliiton pääluottamusmiestehtävään liittyy olennaisesti jalkautuminen joukko-osastoihin ja perehtyminen jäsentemme työarkeen. ”Jalkaudu ja kuuntele” on kantava teema luottamusmiestyössä kaikilla edunvalvonnan tasoilla.

  • Kansainvälisen palveluksen palvelussuhteen ehdot

    Puolustusvoimien henkilöstöä on jo vuosien ajan työskennellyt erilaisissa tehtävissä kansainvälisissä esikunnissa ja Suomen edustustoissa ulkomailla. Nato-jäsenyyden myötä tehtävien määrä tulee kasvamaan moninkertaiseksi ja on tärkeää, että palvelussuhteiden ehdot myös kehittyvät samanaikaisesti.