Puolustusselonteko 2017
Puolustusselonteon pohjana on, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.
Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö 
Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan. Selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.
Puolustusselonteko on jatkumo vuonna 2016 julkaistulle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja esitellään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet. Puolustusselonteko keskittyy sotilaallisen toimintaympäristön muutoksiin ja puolustuksen kehittämiseen.
Puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Selonteon kattama aikajänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.
Muuttunut toimintaympäristö edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Tätä tuetaan lainsäädäntöhankkeilla ja tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä.
Maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä kehitetään toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kybertoimintaympäristöön rakennetaan uusia kykyjä. Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet toteutetaan Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.
Lähde: Valtioneuvoston puolustusselonteko
Lue lisää aiheesta: >> Henkilöstö sivuosassa puolustusselonteossa
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Parempaa työaikajohtamista
Hallitusneuvos Jari Kajavirta johtaa Puolustusministeriön henkilöstöyksikköä. Yksikkö ohjaa koko puolustushallinnon henkilöstövoimavaroja. Kajavirralla on hyppysissään koko hallinnonalan 13 000 työntekijää.
-
Neuvottelutulos vuoden 2018 virastoerästä
Neuvottelutulos virastoerän kohdentamisesta on saavutettu. Virastoeräneuvottelut käytiin Aliupseeriliiton, pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä. Neuvottelujen lähtökohtana on aina Valtiovarainministeriön neuvottelumääräys. Siinä määritellään sopimusvarallisuuden kohdentamisen päälinjat.
-
Otamme turvallisuusympäristön muutokset vakavasti
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo, että Suomi ottaa Suomen turvallisuusympäristön muutokset todella vakavasti. Hän näkee, että tulevat strategiset hankinnat, kansallinen puolustus ja kansainvälinen yhteistyö sekä kyky nopeaan valmiuden nostamiseen ovat tässä tilanteessa kansallisesti merkittäviä tekijöitä.