Puolustusselonteko 2017
Puolustusselonteon pohjana on, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.
Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö 
Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan. Selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.
Puolustusselonteko on jatkumo vuonna 2016 julkaistulle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja esitellään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet. Puolustusselonteko keskittyy sotilaallisen toimintaympäristön muutoksiin ja puolustuksen kehittämiseen.
Puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Selonteon kattama aikajänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.
Muuttunut toimintaympäristö edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Tätä tuetaan lainsäädäntöhankkeilla ja tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä.
Maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä kehitetään toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kybertoimintaympäristöön rakennetaan uusia kykyjä. Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet toteutetaan Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.
Lähde: Valtioneuvoston puolustusselonteko
Lue lisää aiheesta: >> Henkilöstö sivuosassa puolustusselonteossa
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Silloin ja nyt
Syksyllä 1939 Puolustusvoimilla oli 4 700 hevosta ja 134 kuorma-autoa. Suomessa oli tuolloin 380 000 hevosta ja 53 000 autoa. Valmiutta kohotettaessa puolustusvoimat otti siviiliyhteiskunnasta 60 000 hevosta. Myös suurin osa Suomen 20 000 kuorma-autosta otettiin ennen talvisotaa puolustusvoimien käyttöön.
-
Logistiikkalaitos mahdollistaa
Logistiikkalaitoksen tehtävä on mahdollistaa Puolustusvoimien operaatioiden toteutus poikkeusoloissa ja normaalitilanteissa, kaikissa toimintaympäristöissä.
-
Maanpuolustustahto ja asevelvollisuuden kannatus nousuun
Suomalaisilla on vahva maanpuolustustahto. MTS:n mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat edelleen laajalti valmiita puolustamaan Suomea ja osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan. Tulosten mukaan myös nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on laajaa.