Puolustusselonteko 2017
Puolustusselonteon pohjana on, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.
Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö 
Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan. Selonteon mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.
Puolustusselonteko on jatkumo vuonna 2016 julkaistulle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja esitellään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet. Puolustusselonteko keskittyy sotilaallisen toimintaympäristön muutoksiin ja puolustuksen kehittämiseen.
Puolustusselonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Selonteon kattama aikajänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.
Muuttunut toimintaympäristö edellyttää kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Tätä tuetaan lainsäädäntöhankkeilla ja tiivistyvällä puolustusyhteistyöllä.
Maa-, meri- ja ilmapuolustusta sekä puolustusvoimien yhteisiä suorituskykyjä kehitetään toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Kybertoimintaympäristöön rakennetaan uusia kykyjä. Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet toteutetaan Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.
Lähde: Valtioneuvoston puolustusselonteko
Lue lisää aiheesta: >> Henkilöstö sivuosassa puolustusselonteossa
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Yhtenä rintamana
SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitot ryhtyivät syyskuussa laajassa rintamassa työtaistelutoimiin. Järjestölliset toimet ovat vastalause Suomen hallituksen suunnitelmille heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Eduskuntaan laki on tarkoitus viedä marraskuussa.
-
Aliupseerien osaamisen kehittäminen remonttiin
Puolustusvoimien koulutuspäällikkö haluaa uudistaa aliupseerien koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on, että järjestelmä vastaa jatkossa paremmin sekä yksittäisen aliupseerin että koko organisaation osaamisvaatimuksiin.
-
Suomi haki Naton jäsenyyttä
Suomen turvallisuusympäristö muuttui merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tämän takia valtioneuvosto esitti Suomen eduskunnalle 15.5.2022, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.