Siirry sisältöön

Työolosuhteissa toivomisen varaa

Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.

Erittäin hyviksi työolosuhteensa kokee 7 % työntekijöistä.  Seitsemän prosenttia Ammattisotilas_Työolot_KuvaEsaPiisiläSAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle.

Työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuudesta on vahvistunut. Huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana

SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten SAK:laiset ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun. Reilulla puolella liittojen jäsenistä on kiinteä työaika ilman minkäänlaista joustoa. Kahdella viidestä on puolestaan joustava työaikamalli eli joko liukuva työaika tai työaikapankki

Palkitseminen kannustaa kehittämään

Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi, että kannustavat palkitsemisjärjestelmät motivoivat työntekijöitä kehittämään omaa työtään sekä työnantajan tuotteita ja palveluja. Parannusehdotusten tekeminen on merkittävästi yleisempää, mikäli työpaikalla on mahdollista saada aloitepalkkio.

Ne SAK:laiset, joiden työpaikalla tällainen mahdollisuus on, ovat tehneet ehdotuksia noin neljä kertaa useammin kuin muut. Työntekijöiden aktiivisuutta parannusehdotusten tekoon edistävät myös työpaikan hyvä laatu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin. Tehokkain tapa saada henkilöstö tekemään aloitteita on kuitenkin niistä palkitseminen.


Asta Ruuskanen

Kuvat: Petri Asikainen, Esa Piisilä

  • Fyysinen toimintakyky ammattitaidon mittarina

    Ammattisotilailla on henkilökohtainen vastuu omasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidosta. Monelle sotilaalle liikunnallinen elämäntapa on itsestäänselvyys. Joillekin se voi tarkoittaa erityisiä ponnisteluja esimerkiksi iän, sairauksien tai vammojen takia.

  • Ammattisotilaan eläketurva

    Ammattisotilaiden eläketurva eroaa yleisestä työeläkkeiden määräytymisestä. Keskeiset erot sotilaseläkejärjestelmässä ovat alhaisempi eläkeikä, eläkkeen kertyminen, loppupalkan määräytyminen, loppukarenssiehto sekä palkattomia keskeytyksiä koskevat säännökset.

  • Ennakointi ja vertaistuki ehkäisevät ongelmia

    Suomen Rauhanturvaajaliitto tukee monin tavoin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään ennen lähtöä, operaation aikana ja sen jälkeen. Vertaistuki ja ennalta ehkäisevä toiminta ovat tärkeässä roolissa monien ongelmien ehkäisyssä.