Siirry sisältöön

Työolosuhteissa toivomisen varaa

Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.

Erittäin hyviksi työolosuhteensa kokee 7 % työntekijöistä.  Seitsemän prosenttia Ammattisotilas_Työolot_KuvaEsaPiisiläSAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle.

Työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuudesta on vahvistunut. Huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana

SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten SAK:laiset ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun. Reilulla puolella liittojen jäsenistä on kiinteä työaika ilman minkäänlaista joustoa. Kahdella viidestä on puolestaan joustava työaikamalli eli joko liukuva työaika tai työaikapankki

Palkitseminen kannustaa kehittämään

Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi, että kannustavat palkitsemisjärjestelmät motivoivat työntekijöitä kehittämään omaa työtään sekä työnantajan tuotteita ja palveluja. Parannusehdotusten tekeminen on merkittävästi yleisempää, mikäli työpaikalla on mahdollista saada aloitepalkkio.

Ne SAK:laiset, joiden työpaikalla tällainen mahdollisuus on, ovat tehneet ehdotuksia noin neljä kertaa useammin kuin muut. Työntekijöiden aktiivisuutta parannusehdotusten tekoon edistävät myös työpaikan hyvä laatu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin. Tehokkain tapa saada henkilöstö tekemään aloitteita on kuitenkin niistä palkitseminen.


Asta Ruuskanen

Kuvat: Petri Asikainen, Esa Piisilä

  • Luovuus kukkaan poikkeustilanteessa

    Ylikersantti Markus Virtala soittaa Kaartin soittokunnassa kornettia ja toimii soittokunnan tiedottajana. Soittokunta on jatkanut toimintaansa myös poikkeustilanteessa. Suurin osa esiintymisistä on kuitenkin peruutettu ja työt tehdään pääosin etänä.

  • Ensiapukoulutus aliupseeriopinnoissa

    Aliupseerien perustason yhteiset opinnot sisältävät myös ensiapukoulutusta. Perustason yhteisten opintojen kurssinjohtaja, kapteeni Tero Metelinen kertoo, että kaikki aliupseerit osallistuvat koulutuksen aikana Puolustusvoimien ensiapuhenkilökoulutukseen ja SPR:n EA1 -koulukseen.

  • Työsuojelu on johtamista ja yhteistoimintaa

    Joukko-osastojen työsuojeluorganisaatiot aloittivat uuden kauden vuoden vaihteessa. Kausi kattaa vuodet 2020 – 2023. isot onnittelut henkilövalinnoista eri rooleihin työsuojeluorganisaatiossa.