Siirry sisältöön

Työolosuhteissa toivomisen varaa

Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.

Erittäin hyviksi työolosuhteensa kokee 7 % työntekijöistä.  Seitsemän prosenttia Ammattisotilas_Työolot_KuvaEsaPiisiläSAK:laisista työntekijöistä tekee töitään hälyttävän huonoissa olosuhteissa. Näille työpaikoille tyypillistä on jatkuva kiire. Työhön liittyy myös toimeentulovaikeuksia ja työntekijät ovat huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveydelle.

Työntekijöiden tunne työpaikan turvallisuudesta on vahvistunut. Huoli työn terveyshaitoista selvästi vähentynyt ja työn mielekkyys sekä ilo lisääntyneet. Sen sijaan kiireen tunne ja työnantajan tehokkuusvaatimukset eivät ole kadonneet mihinkään. Myöskään työnantajan tarjoama tuki sekä työntekijöiden toimeentulo omalla palkallaan eivät ole merkittävästi kohentuneet kahden viimeisen vuoden aikana

SAK:laisten liittojen jäsenten tyytyväisyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan työhönsä on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Tyytymättömyys vaikutusmahdollisuuksiin on lisääntynyt lähes kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Eniten SAK:laiset ovat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työaikoihin ja työvuorojen suunnitteluun. Reilulla puolella liittojen jäsenistä on kiinteä työaika ilman minkäänlaista joustoa. Kahdella viidestä on puolestaan joustava työaikamalli eli joko liukuva työaika tai työaikapankki

Palkitseminen kannustaa kehittämään

Tutkimuksesta käy selkeästi ilmi, että kannustavat palkitsemisjärjestelmät motivoivat työntekijöitä kehittämään omaa työtään sekä työnantajan tuotteita ja palveluja. Parannusehdotusten tekeminen on merkittävästi yleisempää, mikäli työpaikalla on mahdollista saada aloitepalkkio.

Ne SAK:laiset, joiden työpaikalla tällainen mahdollisuus on, ovat tehneet ehdotuksia noin neljä kertaa useammin kuin muut. Työntekijöiden aktiivisuutta parannusehdotusten tekoon edistävät myös työpaikan hyvä laatu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin. Tehokkain tapa saada henkilöstö tekemään aloitteita on kuitenkin niistä palkitseminen.


Asta Ruuskanen

Kuvat: Petri Asikainen, Esa Piisilä

  • Joka vuosi fyysisen toimintakyvyn testeihin

    Fyysisen toimintakyvyn testien suoritusaika on 1.1.–31.10. eli valtaosa kalenterivuodesta. Olen kuullut ja kokenut itsekin kuntohuipun tähtäämisestä lokakuun lopulle. Mutta miksi? 12 minuuttia on yhtä pitkä aika sekä maaliskuussa että lokakuussa.

  • Koko yhteisö osallistui perehdytykseen

    Sotilasammattihenkilö Jari Alestalo piti Rannikkoprikaatissa saamansa perehdytystä onnistuneena. Perehdyttäminen lähti käyntiin heti ensimmäisenä työpäivänä. Tuolloin hänen kanssaan käytiin läpi varuskunnan yleisiä käytäntöjä sekä perusteita virkamiehen velvollisuuksista ja oikeuksista.

  • Turvaa työttömyyden varalta

    Ammattisotilaiden parissa ei ole juurikaan työttömyyttä. Aliupseeriliiton jäsenistössä on kuitenkin merkittävä määrä määräaikaisessa aliupseerin virassa ja määräaikaisessa virkasuhteessa palvelevia sopimussotilaita. Erityisesti heille työttömyyskassaan kuuluminen on hyvä tapa turvata oma talous työttömyystilanteessa.