Siirry sisältöön

Merisotakoulu

Merisotakoulu tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille laajan kirjon monipuolisia haasteita Merivoimien toimintaympäristössä.

Merivoimien puolustushaarakoulu sijaitsee  pääasiassa Helsingissä Suomenlinnassa sekä Turussa Pansiossa. Merisotakoulu koostuu esikunnan lisäksi koulutuskeskuksesta, korkeakouluosastosta, reserviupseeriosastosta, täydennyskoulutusosastosta sekä Meritaistelukeskuksesta.

Pääosa Merisotakoulun opettajista työskentelee Koulutuskeskuksessa. Opettajat kouluttavat korkeakouluosastossa tutkintoon tähtääviä sotatieteiden kandidaatti ja -maisteriopiskelijoita sekä aliupseerien tasokursseilla opiskelevia aliupseereita.

Merisotakoulussa asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt palvelevat reserviupseeriosastossa. Se koostuu Merivoimien reserviupseerikurssin laivasto- ja rannikkojoukkolinjoista sekä esikunta- ja sotilaspoliisijoukkueesta. Täydennyskoulutusosasto vastaa valtaosasta Merivoimien täydennyskoulutuskalenterista löytyvistä kursseista ja näillä kursseilla on opiskelijoina muun muassa perustason, yleistason sekä mestaritason kursseja suorittavia henkilöitä.  Meritaistelukeskuksessa toteutetaan Merivoimiin sekä tuleviin suorituskykyihin liittyvää tutkimustyötä. Isona kokonaisuutena Meritaistelukeskuksella on ollut Laivue 2020 -projektiin liittyvät alustekniset tutkimukset.

Merisotakoulu tarjoaa monipuolisen tehtäväkentän eri henkilöstöryhmille. Aliupseereiden virkojen määrä on ollut nousujohteinen viimeisen kahden vuoden aikana. Suurista volyymeista ei tässä yhteydessä kuitenkaan voida puhua, sillä aliupseerien tehtäväkentän laajentuminen Merisotakoululla on pääosin seurausta henkilöstöryhmien muutoksista. Muutoksista on kuitenkin havaittavissa työnantajan luottamus aliupseereiden henkilöstöryhmää kohtaan.

Työympäristönä joukko-osasto on kirjoittajan mielestä uniikki, sillä täällä pääsee aidosti vaikuttamaan koulutuksen sisältöön sekä vaatimuksiin. Yhteistyötä tehdään laajasti eri osastojen sekä henkilöstöryhmien välillä ja työilmapiiri kannustaa yhdessä tekemiseen. Tätä kautta työpäivien sisältö vaihtelee ajoittain runsaastikin. Omien koulutustapahtumien suunnittelun lisäksi työpäivään voi sisältyä sotatieteiden maisterikurssilaisten opetusta tai itsensä kehittämistä osana Merisotakoululla järjestettävää opetustapahtumaa.

Suomenlinna tarjoaa myös sotahistoriallisesti uniikin toimintaympäristön Helsingin edustalta, jossa Merisotakoulu on toiminut nykymuotoisena jo yli 91 vuotta.

Pursimies Petri
Täydennyskoulutusosasto
Merisotakoulu

Pursimies Petri Hakkarainen, osaston pursimies, Reserviupseeriosasto

Merisotakoulun Reserviupseeriosaston pursimiehen tehtävä on nykyään ainut laatuaan. Vuosien varrella korkeakouluosaston ja täydennyskoulutusosaston vääpelien tehtävät ovat poistuneet tehtäväkokoonpanosta. Näiden seurauksena myös osa tehtävistä on väistämättä kohdistunut jäljelle jääneelle reserviupseeriosaston pursimiehelle tai toisin sanoen “Merisotakoulun vääpelille”.

Reserviupseeriosaston pursimiehen tehtävä tarjoaa verrattuna perinteiseen perusyksiköön, monialaisia, mielenkiintoisia ja samalla haastaviakin tehtäviä. Vaikka oman osaston huolen- ja kurinpito asettuvatkin ensimmäiseksi tehtävälistalla, siitä huolimatta koulun ainoa vääpelinä tuetaan erityisesti harjoituksissa Merisotakoulun kaikkia osastoja. Harjoitusjoukot koostuvat kadeteista, varusmiehistä, henkilökuntaopiskelijoista ja reserviläistä.

Kouluttavana vääpelinä tehtävät painottuvat kuitenkin pitkälti Merivoimien reserviupseerikurssin ja erityistehtäviin valittujen varusmiesten kanssa toimiseen. Merisotakoululla palvelevat kadetitkin ovat välillä osaston pursimiehen koulutuksen piirissä. Perehdyttäminen esim. varusmieskoulutuksessa käytettävien tietojärjestelmin käyttöön sekä ymmärrykseen perusyksikön huollon ja asiakirjahallinnon perusteisiin on omiaan tukemaan valmistuvien kadettien työelämään siirtymistä.

Koulun organisaation ollessa pieni, joutuu myös pursimies toimimaan suoraan linkkinä muiden joukko-osastojen koulutusaloihin, aluetoimistoihin, puolustushaaraesikuntiin ja pääesikunnan koulutusosaston suuntaan. Pienessä organisaatiossa ydintehtävän ympärille kerääntyy paljon omantoimen ohessa hoidettavia tehtäviä, koska hoidettavana on samat tehtävät ja velvoitteet kuin suuremmissakin joukko-osastoissa.

Toisinaan moni kouluun kohdistuva asia kiertää reserviupseeriosaston pursimiehen kautta, kun yhteistyötä tehdessä eri toimijoiden kanssa on vastapelaajalle jäänyt muistijälki, vääpeli.

“Non sibi sed patriae”

  • Sodan kasvot avautuivat ammattisotilaille

    Lähes 40 Satakunnan Aliupseerit ry:n jäsentä osallistui yhdistyksen jäsentilaisuuteen vakavan aiheen äärelle. Tilaisuuden teemana oli sodan kasvot. Asiantuntijoina paikalla oli kaksi taistelukokemusta omaavaa reserviläistä.

  • Muutoksia työkyvyn tukiohjelmaan

    Puolustusvoimat on uudistanut työkyvyn tukiohjelmaa. Toimintamallin tarkoituksena on tukea työkykyä ja työssä jatkamista mahdollisimman pitkään.

  • Oikeaa tietoa ja vertaistukea

    Porin prikaatissa työskentelevä kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattori Dina Varjamo tapaa vuosittain suuren määrän kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään.