Siirry sisältöön

Seksuaaliselle häirinnälle nollatoleranssi

Sosiaalisessa mediassa alkanut #Metoo-kampanja on saanut suomalaiset avautumaan kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa nollatoleranssi kuten muullekin epäasialliselle kohtelulle.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena. Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.pitää hyvänä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon.

– On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä.

Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 –tutkimuksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuillaan miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Jos koet seksuaalista häirintää, toimi näin:
  • Älä vähättele tapahtunutta
  • Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu jos sitä ei ole huomaavinaan
  • Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
  • Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
  • Pyydä apua esimerkiksi tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
  • Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Lähde: Työterveyslaitos (www.ttl.fi)


  • Puhdas sisäilma työkyvyn tukena

    Työpaikan terveellinen sisäilma on perusedellytys tuottavalle työnteolle. Huono sisäilma vaikuttaa terveysvaarojen lisäksi haitallisesti koko työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.

  • Hyvä johtaminen ja hyvät työolot vähentävät unihäiriöitä

    Unihäiriöitä voidaan vähentää ja työkykyä parantaa paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla. Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus puolestaan lisäävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.

  • Jokainen voi vaikuttaa

    Puolustusvoimien työntekijöillä on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin ja työolosuhteisiin. Työntekijä voi vaikuttaa virkaehtosopimuksiin, henkilöstöasioiden hoitoon ja työpaikan yhteistoimintaan.