Siirry sisältöön

Seksuaaliselle häirinnälle nollatoleranssi

Sosiaalisessa mediassa alkanut #Metoo-kampanja on saanut suomalaiset avautumaan kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa nollatoleranssi kuten muullekin epäasialliselle kohtelulle.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena. Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.pitää hyvänä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon.

– On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä.

Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 –tutkimuksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuillaan miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Jos koet seksuaalista häirintää, toimi näin:
  • Älä vähättele tapahtunutta
  • Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu jos sitä ei ole huomaavinaan
  • Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
  • Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
  • Pyydä apua esimerkiksi tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
  • Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Lähde: Työterveyslaitos (www.ttl.fi)


  • Aliupseerien urasuunnittelu

    Aliupseereiden keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnitelma (AUKES) ei ole ainoa työkalu, jolla aliupseereiden uraa suunnitellaan. Vähintään yhtä suuressa roolissa ovat joukko-osastokohtaiset seuraaja- ja tehtäväsuunnitelmat.

  • Fyysinen toimintakyky ammattitaidon mittarina

    Ammattisotilailla on henkilökohtainen vastuu omasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidosta. Monelle sotilaalle liikunnallinen elämäntapa on itsestäänselvyys. Joillekin se voi tarkoittaa erityisiä ponnisteluja esimerkiksi iän, sairauksien tai vammojen takia.

  • Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen

    Riikka Kankare (51) on toiminut työtovereidensa valitsemana luottamushenkilönä monenlaisissa tehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Muiden auttaja kuormittui itse, eikä enää jaksanut. Lyhytterapiasta löytyi työkaluja elämänhallintaan ja jaksamiseen.