Siirry sisältöön

Puolustusvoimien henkilöstörakenne muutoksessa

Opistoupseereilta vapautuu jatkossa vuosittain noin 100 tehtävää. Merkittävä osa niistä kohdentuu aliupseereille. Henkilöstörakenteen muutos asettaa uusia vaatimuksia myös aliupseeritehtävien suunnittelulle ja aliupseerien osaamisen kehittämiselle.

Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjaa Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmää, -suunnittelua ja -voimavarojen johtamista, henkilöstön rekrytointia sekä henkilöstötoimialan täydennyskoulutusta. Komentaja Jari Danielsson toimii henkilöstösektorin johtajana. Danielsson kertoo, että henkilöstösuunnittelun perustana ovat Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen. Erityispiirteen suunnitteluun tuo poikkeusolojen ja normaaliolojen suunnittelun yhteensovittaminen. Keskeisimpänä päämääränä on varmistaa eri hallinnon tasoilla tapahtuvalla suunnittelulla tehtävien keskeytymätön hoito ja henkilöstön suunnitelmallinen tehtäväkierto.
Henkilösuunnittelulla mahdollistetaan tehtäväkokoonpanon mukaisten tehtävien täyttö. Tavoitteena on saada Puolustusvoimien tarve sekä henkilöiden osaaminen ja halukkuus kohtamaan tehtävien täytössä.

Puolustusvoimien tehtävä- ja seuraajasuunnittelu on Danielssonin mukaan hyvällä mallilla. Suunnittelulla varmistetaan, että jokaisessa tehtävässä on osaava henkilö ja että tehtävään on suunniteltu seuraajia.

Danielsson kertoo, että Puolustusvoimien nykyisessä henkilöstörakenteessa tapahtuu suuria muutoksia opistoupseerien poistuessa asteittain vuoteen 2037 mennessä.

Nykyisestä noin 1400 opistoupseerin tehtävästä vapautuu vuosittain noin 100 tehtävää. Reilusti yli puolet niistä on kohdentumassa aliupseereille.

Aliupseereille tulee Danielssonin mukaan erityisesti uusia kouluttajatehtäviä. Nämäkin tehtävät tulevat joiltain osin vaativoitumaan ja muuttumaan asiantuntijatehtäviksi. Lisäksi aliupseerien esikuntatehtävien määrä tulee kasvamaan.  Tällä hetkellä aliupseerit palvelevat erityisesti asevelvollisten koulutukseen, valmiuteen, aluspalveluun ja lentoteknisiin tehtäviin liittyvissä tehtävissä. Vain noin 3 % heistä palvelee esikuntatehtävissä. Näiden tehtävien määrä tullee kasvamaan noin 15 %:iin.

Henkilöstöstrategian mukaan opistoupseerien vaativimmat tehtävät pyritään säilyttämään opistoupseeristolla niin kauan kuin riittävän osaamisen ja kokemuksen omaavia opistoupseereita pystytään hyödyntämään tehtävien hoidossa.

Suunnittelu lähtee työpaikoilta

Hallintoyksiköissä pidetään yllä henkilöstösuunnitelmaa, joka Danielssonin mukaan on pohjana koko Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelulle. Suunnitelma sisältää hallintoyksikön kaikki tehtävät, tehtävähoitajat ja seuraajat. Sinne päivittyvät myös kehityskeskusteluissa esille tulleet halukkuudet. Hallintoyksikön henkilöstötoimiala käsittelee tiedot ja komentaja vahvistaa henkilöstösuunnitelman vuosittain.

Kehityskeskustelut ovat Danielssonin mielestä erinomainen tilaisuus kertoa omista toiveistaan ja tavoitteistaan.

Henkilön osaaminen ja omat tehtävähalukkuudet pyritään huomioimaan ja niitä tarkastellaan suunnitellun tehtävän osaamisvaatimuksia vasten.

Keskitetyt tehtävä- ja seuraajasuunnitelmat vahvistetaan joka vuosi kesäkuussa.

Suunnitelman avulla mahdollistetaan seuraajaehdokkaiden osaamisen kehittäminen kyseiseen tehtävään. Aliupseerien osalta jatkuva osaamisen kehittäminen varmistetaan täydennyskoulutuksella, jota täydennetään suunnitelmallisella tehtäväkierrolla.

Keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu koskee kaikkia Puolustusvoimien henkilöstöryhmiä. Aliupseeritehtävien suunnittelu (AUKES) koskee kaikki AU8- ja AU7-tehtäviä sekä osaa AU6-tehtävistä. Tällä hetkellä suunnittelun piirissä olevia aliupseeritehtäviä on noin 350. Jokaiseen suunnittelun piiriin kuuluvaan tehtävään suunnitellaan enintään viisi henkilöä.  Jokainen työntekijä voi tarkastaa itselleen suunnitellut tehtävät PVSAP-itsepalvelusta osioista Ura ja työ/Tehtäväsuunnitelma.

Myös aliupseerien henkilöstöasioiden hoitaja kapteeniluutnantti Juha Savijoki korostaa kehityskeskustelujen merkitystä yksittäiselle työntekijälle ja koko henkilöstösuunnittelulle. Näiden keskusteluiden jälkeen esitetyt toiveet osaamisen kehittämisestä ja palveluhalukkuudesta raportoidaan ja hallintoyksiköt esittävät henkilöstöä sijoitettavaksi suunnitelman mukaisiin tehtäviin.

Kehityskeskusteluun kannattaa valmistautua huolellisesti. Kannattaa pohtia ennalta tulevaisuuttaan sekä sitä, miten omaa osaamista tulisi kehittää. On tärkeää tuoda omat näkemykset esille ja varmistaa, että järjestelmään kirjataan omat halukkuudet käydyn keskustelun mukaisesti.

Halukkuudesta uusiin tehtäviin kannattaa Savijoen mielestä ilmoittaa vaikka aliupseerilla ei kaikkea tarvittavaa osaamista tällä hetkellä olisikaan.  Oma aktiivisuus luo mahdollisuuksia päästä kouluttautumaan uusiin tehtäviin.

Koulutukseen joustavuutta

Aliupseeriston lisääntyvät osaamisvaatimukset vaikuttavat myös aliupseerien koulutusjärjestelmään. Danielsson ja Savijoki pitävät tärkeänä, että osaamisen kehittäminen nivotaan jatkossa kiinteäksi osaksi henkilöstösuunnittelua.

Aliupseeriston osaamisen kehittämisen ja koulutuksen periaatteita ollaan parhaillaan päivittämässä. Danielssonin mukaan uudistuksen tavoitteena on joustavoittaa aliupseerien koulutusjärjestelmää. Muutokset ovat Danielssonin mielestä välttämättömiä, jotta aliupseerien osaaminen saadaan uusien tehtävien vaatimalle tasolle.

Koulutuksen joustavuudella tavoitellaan muun muassa sitä, että saamme ketterämmin osaajia opistoupseereilta vapautuviin tehtäviin. Koulutus voidaan aikaisempaa paremmin sitoa henkilöstön nykyiseen tehtävään.

Aliupseerien osaamisen kehittämisen perusteena on kunkin aliupseerin nykyisen ja tulevan tehtävän edellyttämä osaamistarve. Osaamisen kehittämisen suunnittelussa huomioidaan normaali- ja poikkeusolojen osaamistarpeet. Vastuu aliupseerin osaamisen kehittämisen suunnittelusta on hallintoyksiköillä.

Aliupseeristosta suurin henkilöstöryhmä

Danielsson arvioi, että aliupseeritehtävien lukumäärä on tehtäväkokoonpanossa lisääntynyt vuodesta 2015 vuoden 2019 loppuun noin 650 aliupseeritehtävällä.

Tällä hetkellä aliupseeritehtäviä on noin 2900. Rivissä heitä on runsaat 2600. Lähivuosina aliupseereista tulee sotilaiden osalta suurin henkilöstöryhmä Puolustusvoimissa.

Vaikka henkilöstörakenteen muutos tuo aliupseereiden ulottuville uusia tehtäviä, Savijoki korostaa, että tekijöitä tarvitaan joka tasolle.

Vaikka vaativimmat tehtävät lisääntyvät, tarvitsemme jatkossakin tekijöitä myös perustehtäviin. 

Myös perustehtävissä on mahdollista hakeutua toiseen joukko-osastoon tai puolustushaaraan. Tehtäväkierto lisää Savijoen mukaan sotilaan ammattitaitoa.

– Joulukuussa Tornin Työn tuki -osioon tulee listaus tehtävistä, mitkä ovat sisäisessä liikkuvuudessa. Siellä julkaistaan myös sotilaalliset kriisinhallintatehtävät ja kansainväliset esikuntatehtävät. Tämä parantaa henkilöstön tietoisuutta avoimista tehtävistä. Aliupseerien aloitustehtävät tulevat jatkossakin aina julkiseen hakuun.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Asta Ruuskanen, Riku Rissanen

  • Lyhytterapiasta tukea jaksamiseen

    Riikka Kankare (51) on toiminut työtovereidensa valitsemana luottamushenkilönä monenlaisissa tehtävissä yli kaksikymmentä vuotta. Muiden auttaja kuormittui itse, eikä enää jaksanut. Lyhytterapiasta löytyi työkaluja elämänhallintaan ja jaksamiseen.

  • Verkko-opiskelun mestari

    COVID19-epidemia on vaikuttanut monella tavalla ammattisotilaiden arkeen ja töiden järjestelyyn. Etätyöt ja pienryhmätyöskentely hajautetuissa työpisteissä on tullut usealle hyvin tutuksi toimintatavaksi.

  • Sodan kasvot avautuivat ammattisotilaille

    Lähes 40 Satakunnan Aliupseerit ry:n jäsentä osallistui yhdistyksen jäsentilaisuuteen vakavan aiheen äärelle. Tilaisuuden teemana oli sodan kasvot. Asiantuntijoina paikalla oli kaksi taistelukokemusta omaavaa reserviläistä.