Työsuojelu vaatii sitoutumista
Onnistuneen työsuojelun taustalla ovat johdon sitoutuminen, toimiva yhteistyö, selkeät tavoitteet, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen sekä aktiiviset työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Vuoden 2017 lopulla tehdyn Työsuojelupaneelin tulosten perusteella toimiva työsuojelu työpaikoilla vaikuttaa edellyttävän ensimmäiseksi johdon sitoutumista sekä organisoidun ja tavoitteellisen työsuojelutoiminnan syntymistä.
Useimmilla työpaikoilla työsuojelun vaikuttavuutta seurataan. Vastaajien työpaikoilla työturvallisuuskulttuurin koetaan olevan hyvällä perustasolla ja työsuojelutyön tämän hetkiselle vaikuttavuudelle vastaajat antoivat asteikolla 4-10 arvosanaksi 7,6.
Työsuojeluun käytettyjen eurojen seuranta on vähäisempää kuin laadullisten mittareiden käyttö. Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittaa tapaturmien lukumäärää käytettävän työsuojelun mittarina. Tapaturmien kustannukset mittarina ilmoittaa vastaajista vain puolet. Vähiten seurataan työsuojelutyöhön käytettyjä henkilöresursseja.
Työterveyshuollon kustannusten seuranta on yleisimmin käytetty taloudellinen mittari. Työterveyshuollolla on myös merkittävä rooli tiedonlähteenä työsuojelutyön kehittämisessä.
Paneelissa ilmeni, että monilla työpaikoilla seurataan lisäksi tehtyjä riskinarviointeja ja niiden tuloksia sekä käydään henkilöstön kanssa keskusteluja työpaikan työsuojelun tilasta, vaikka näissä asioissa ei olekaan käytössä varsinaista mittaria.
Työsuojelua kehitettävä jatkuvasti
Työsuojelupaneelin avovastauksissa ilmeni, että muuttuva työ edellyttäisi työsuojelun jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, mutta tähän ei tuntunut löytyvän aikaa. Lisäksi joillakin työpaikoilla toiminnan kehittämisen esteenä nähtiin se, että johto tai henkilöstö arvioivat työsuojelun merkityksen vähäiseksi.
Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevia ovat työsuojelutoiminnan suunnitelmallisuus ja johdon sitoutuminen sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen aktiivisuus. Vastaajat pitivät tärkeänä myös työsuojelun liittämistä osaksi liiketoimintastrategiaa ja tuloksellista toimintaa. Ilman tunnustettua merkitystä työsuojelua pidetään kustannuseränä ja pakollisena lisätyönä.
Työsuojelutyön aikaansaannokset painottuivat turvallisen työympäristön kehittämiseen. Työyhteisön henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa vastaajat mainitsivat vähemmän aikaansaannoksia.
Lähde: Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Vuorotteluvapaa auttaa jaksamaan
Kun sinulla on työhistoriaa yli 20 vuotta, voit hakea taukoa työhösi sopimalla siitä työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä jää määräaikaisesti vapaalle työtehtävistään. Vuorotteluvapaa voi kestää 100 – 180 kalenteripäivää.
-
Jokainen voi vaikuttaa
Puolustusvoimien työntekijöillä on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin ja työolosuhteisiin. Työntekijä voi vaikuttaa virkaehtosopimuksiin, henkilöstöasioiden hoitoon ja työpaikan yhteistoimintaan.
-
Ilmasotakoulu
Ilmasotakoulu on ilmavoimien puolustushaarakoulu ja korkeakoulutasoinen sotilasopetuslaitos. Koulun tehtävänä on antaa palkatun henkilöstön perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Tutkimus- ja kehitystyö on myös tärkeä osa koulun tehtävää. Vuosittain täydennyskoulutusta saa noin 1000 opiskelijaa.