Työsuojelu vaatii sitoutumista
Onnistuneen työsuojelun taustalla ovat johdon sitoutuminen, toimiva yhteistyö, selkeät tavoitteet, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen sekä aktiiviset työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Vuoden 2017 lopulla tehdyn Työsuojelupaneelin tulosten perusteella toimiva työsuojelu työpaikoilla vaikuttaa edellyttävän ensimmäiseksi johdon sitoutumista sekä organisoidun ja tavoitteellisen työsuojelutoiminnan syntymistä.
Useimmilla työpaikoilla työsuojelun vaikuttavuutta seurataan. Vastaajien työpaikoilla työturvallisuuskulttuurin koetaan olevan hyvällä perustasolla ja työsuojelutyön tämän hetkiselle vaikuttavuudelle vastaajat antoivat asteikolla 4-10 arvosanaksi 7,6.
Työsuojeluun käytettyjen eurojen seuranta on vähäisempää kuin laadullisten mittareiden käyttö. Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittaa tapaturmien lukumäärää käytettävän työsuojelun mittarina. Tapaturmien kustannukset mittarina ilmoittaa vastaajista vain puolet. Vähiten seurataan työsuojelutyöhön käytettyjä henkilöresursseja.
Työterveyshuollon kustannusten seuranta on yleisimmin käytetty taloudellinen mittari. Työterveyshuollolla on myös merkittävä rooli tiedonlähteenä työsuojelutyön kehittämisessä.
Paneelissa ilmeni, että monilla työpaikoilla seurataan lisäksi tehtyjä riskinarviointeja ja niiden tuloksia sekä käydään henkilöstön kanssa keskusteluja työpaikan työsuojelun tilasta, vaikka näissä asioissa ei olekaan käytössä varsinaista mittaria.
Työsuojelua kehitettävä jatkuvasti
Työsuojelupaneelin avovastauksissa ilmeni, että muuttuva työ edellyttäisi työsuojelun jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, mutta tähän ei tuntunut löytyvän aikaa. Lisäksi joillakin työpaikoilla toiminnan kehittämisen esteenä nähtiin se, että johto tai henkilöstö arvioivat työsuojelun merkityksen vähäiseksi.
Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevia ovat työsuojelutoiminnan suunnitelmallisuus ja johdon sitoutuminen sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen aktiivisuus. Vastaajat pitivät tärkeänä myös työsuojelun liittämistä osaksi liiketoimintastrategiaa ja tuloksellista toimintaa. Ilman tunnustettua merkitystä työsuojelua pidetään kustannuseränä ja pakollisena lisätyönä.
Työsuojelutyön aikaansaannokset painottuivat turvallisen työympäristön kehittämiseen. Työyhteisön henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa vastaajat mainitsivat vähemmän aikaansaannoksia.
Lähde: Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puhdas sisäilma työkyvyn tukena
Työpaikan terveellinen sisäilma on perusedellytys tuottavalle työnteolle. Huono sisäilma vaikuttaa terveysvaarojen lisäksi haitallisesti koko työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.
-
Työterveyshuolto ammattisotilaan tukena
Työterveyshuolto on lakisääteistä toimintaa. Puolustusvoimissa työterveyshuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen työkykyä tukeva sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatio.
-
Aliupseerien tehtävä- ja koulutuspolku
Aliupseerit tekevät monipuolista työtä oman erityisosaamisensa mukaisissa tehtävissä. Perusta omalle osaamiselle on hankittu ensimmäisen ja toiseen asteen koulutuksessa, varusmiespalveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa sekä mahdollisesti sopimussotilaana hankitulla kokemuksella.