Siirry sisältöön

Työsuojelu vaatii sitoutumista

Onnistuneen työsuojelun taustalla ovat johdon sitoutuminen, toimiva yhteistyö, selkeät tavoitteet, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen sekä aktiiviset työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.

Vuoden 2017 lopulla tehdyn Työsuojelupaneelin tulosten perusteella toimiva työsuojelu työpaikoilla vaikuttaa edellyttävän ensimmäiseksi johdon sitoutumista sekä organisoidun ja tavoitteellisen työsuojelutoiminnan syntymistä.

Useimmilla työpaikoilla työsuojelun vaikuttavuutta seurataan. Vastaajien työpaikoilla työturvallisuuskulttuurin koetaan olevan hyvällä perustasolla ja työsuojelutyön tämän hetkiselle vaikuttavuudelle vastaajat antoivat asteikolla 4-10 arvosanaksi 7,6.

Työsuojeluun käytettyjen eurojen seuranta on vähäisempää kuin laadullisten mittareiden käyttö. Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittaa tapaturmien lukumäärää käytettävän työsuojelun mittarina. Tapaturmien kustannukset mittarina ilmoittaa vastaajista vain puolet. Vähiten seurataan työsuojelutyöhön käytettyjä henkilöresursseja.

Työterveyshuollon kustannusten seuranta on yleisimmin käytetty taloudellinen mittari. Työterveyshuollolla on myös merkittävä rooli tiedonlähteenä työsuojelutyön kehittämisessä.

Paneelissa ilmeni, että monilla työpaikoilla seurataan lisäksi tehtyjä riskinarviointeja ja niiden tuloksia sekä käydään henkilöstön kanssa keskusteluja työpaikan työsuojelun tilasta, vaikka näissä asioissa ei olekaan käytössä varsinaista mittaria.

Työsuojelua kehitettävä jatkuvasti

Työsuojelupaneelin avovastauksissa ilmeni, että muuttuva työ edellyttäisi työsuojelun jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, mutta tähän ei tuntunut löytyvän aikaa. Lisäksi joillakin työpaikoilla toiminnan kehittämisen esteenä nähtiin se, että johto tai henkilöstö arvioivat työsuojelun merkityksen vähäiseksi.

Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevia ovat työsuojelutoiminnan suunnitelmallisuus ja johdon sitoutuminen sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen aktiivisuus. Vastaajat pitivät tärkeänä myös työsuojelun liittämistä osaksi liiketoimintastrategiaa ja tuloksellista toimintaa. Ilman tunnustettua merkitystä työsuojelua pidetään kustannuseränä ja pakollisena lisätyönä. 

Työsuojelutyön aikaansaannokset painottuivat turvallisen työympäristön kehittämiseen. Työyhteisön henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa vastaajat mainitsivat vähemmän aikaansaannoksia.

Lähde: Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus


  • Onko kesäloman jälkeistä elämää?

    Kesäloman jälkeen ensimmäinen työviikko saattaa tuntua raskaalta. Loman loppuminen tuo myös univaikeudet. Väsyttää, mutta silti uni ei tule illallakaan. Mikä avuksi?

  • Aliupseerien neuvottelupäivät

    Aliupseeriston valtakunnallisten neuvottelupäivien teemana oli aliupseeriston täydennyskoulutuksen kehittäminen. Tilaisuuteen osallistuneet aliupseerit pääsivät jakamaan asiantuntemustaan aliupseeriston koulutusjärjestelmän nykytilasta ja tavoitteista.

  • Fyysisen toimintakyvyn seuranta

    Sotilaiden suorituskykyä testataan säännöllisesti kenttäkelpoisuus- ja fyysisen kunnon testeillä. Ammattisotilaana jokaisen aliupseerin tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Nämä vaatimukset perustuvat lakiin puolustusvoimista ja puolustusministeriön asetukseen.