Siirry sisältöön

Valjastetaan kokemus koulutuksen kehittämiseen

Täydennyskoulutus on Puolustusvoimien henkilöstölle järjestettävää, sotatieteellisten tutkintojen ulkopuolista koulutusta. Täydennyskoulutusta tarjotaan puolustushaara- ja toimialakohtaisesti.

Myös kansainvälinen koulutus sisältyy täydennyskoulutukseen ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä erityisesti tämä kansainvälinen kurssi tarjonta onkin laajentunut huomattavasti. Aliupseereiden perus-, yleis- ja mestaritason opinnot, osana Puolustusvoimien täydennyskoulutusta, tarjoavat hyvän pohjan kansainvälisiin koulutuksiin ja eri tehtäviin hakeutumiselle.Aliupseerien tehtävien monipuolistuessa ja vaativoituessa aliupseerin henkilökohtainen osaamisen kehittäminen korostuu.  Hallintoyksiköt vastaavat eri tehtävissä vaadittavan osaamisen kartoittamisesta ja kehittämisestä. Työpisteet vastaavat taas yksittäisen henkilön osaamisen kartuttamisesta hallintoyksikön asettamien vaatimusten mukaan.

Esimiehillä on työpisteiden työpaikkaohjaajien lisäksi merkittävä rooli työntekijöidensä osaamisen kehittämisessä ja erilaisten tehtäväpolkujen mahdollistajana. Mielestäni hallintoyksiköiden ja työpisteiden tulisi suhtautua entistä avarakatseisemmin aliupseerien osaamisen kehittämiseen. Koulutussuunnittelun tulisi olla pitkäjänteistä ottaen huomioon sekä yksilön että joukon tarpeet. Jokaisen aliupseerin osaamisen kehittämistä tulisi tarkastella yksittäistä työpistettä laajemmin.

Parhaita aliupseerien osaamisen kehittämisen asiantuntijoita ovat kokeneet ja pitkään eri aliupseeritehtävissä palvelleet toimialojen vanhimmat aliupseerit. Vaikka henkilöstön kehittämistarpeet kartoitetaan esimiehen kanssa vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä, tulisi kokeneita aliupseereita ja työpaikkaohjaajia käyttää entistä rohkeammin tukena yksittäisenkin aliupseerin tehtävä- ja koulutuspolkuja suunniteltaessa. Vanhimmilta aliupseereilta vaadittava laaja-alainen osaamispohja ja eri toimialojen yhteistyö takaisi motivoituneet osaajat Puolustusvoimien hallintoyksiköihin pitkälle tulevaisuuteen.

Olen keskustellut useiden kokeneiden aliupseerien kanssa tehtäväpolkujemme ja koulutuksemme kehittämisestä. Minulle on ollut suuri kunnia päästä keskustelemaan näiden asiantuntijoiden kanssa henkilöstöryhmämme kehittämisestä eri viitekehyksissä. Näissä keskusteluissa olemme keksineet useaan henkilöstöryhmäämme vaivaavaan haasteeseen ratkaisuja. Tilaisuuden tarjoutuessa, olen myös vienyt heiltä saatua viestiä ja ratkaisu vaihtoehtoja eteenpäin työnantajalle.

Mitä saisimmekaan aikaan, jos työantaja muodostaisi juuri näistä kokeneimmista ja vanhimmista aliupseereista henkilöstöryhmämme ideointi- ja kehittämistyöryhmiä, jotka säännöllisesti kokoontumalla pohtisivat tehtävissä vaadittavaa osaamista ja tätä kautta rakentaisivat hallintoyksiköihin meitä aliupseereita motivoivia tehtäväpolkuja? Jokainen keskustelukumppaneistani olisi valmiina näihin talkoisiin.

Aleksi Laurila

Merivoimien pääluottamusmies

Kannen kuva: Riku Rissanen

  • Työkyvytön vai ei?

    Työkyvyttömyys on kipeä asia. Vielä kipeämpi se on, jos työkyvyttömyyseläkettä hakee, mutta ei saa sitä. Miksi niin käy? Miten työkykyä arvioidaan työeläkeyhtiössä?

  • Hyvä johtaminen ja hyvät työolot vähentävät unihäiriöitä

    Unihäiriöitä voidaan vähentää ja työkykyä parantaa paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla. Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus puolestaan lisäävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.

  • Aliupseeritehtävien määrä kasvussa

    Vuoden 2020 henkilöstötilinpäätöksen mukaan Puolustusvoimissa työskenteli vuoden 2020 lopulla 12520 ihmistä. Heistä 3223 oli aliupseereita ja sopimussotilaita. Aliupseerien määrä kasvaa ja heille on tulossa yhä vaativampia tehtäviä.