Sotilaille oikeus partaan ja viiksiin
Aliupseeriliitto, Päällystöliitto, Rajaturvallisuusunioni ja Upseeriliitto ovat esittäneet Puolustusvoimien pääesikunnalle ja Rajavartiolaitokselle, että parta ja viikset sallittaisiin jatkossa Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa työskenteleville sotilaille.
Järjestöjen tekemän esityksen mukaan yleisen palvelusohjesäännön muuttaminen partojen ja viiksien sallimiseksi edistää tasa-arvoa, yksilön identiteettiä ja mukautumista ajan henkeen. Järjestöjen mukaan kyse on myös yhdenvertaisuudesta. Esimerkiksi reserviläisiltä ei kielletä partaa kertausharjoituksissa. Parrakkuus ei myöskään estä sotilaan palvelusta. Vain harvoissa rauhan ajan tehtävissä parralla ja viiksillä on tosiasiallista vaaraa tai haittaa.
Tasa-arvovaltuutettu otti vuonna 2023 miesten ulkonäköön liittyvät, asepalvelusta ja sotilasvirkoja koskevat, säännökset oma-aloitteisesti selvitettäväkseen. Tasa-arvovaltuutettu näkee tärkeänä asian arvioimisen uudelleen säännöllisin väliajoin yhteiskunnan kehittyessä.
Pääesikunta totesi tasa-arvovaltuutetulle antamassa selvityksessään, että se ei näe estettä yleisen palvelusohjesäännön pukeutumista ja siisteyttä koskevien määräysten muuttamiseksi siten, että ohjeistus olisi miesten osalta yhdenmukaisempi naisia koskevan ohjeistuksen kanssa. Pääesikunnan mukaan muutokselle ei tunnisteta koulutuksellisia tai palvelusturvallisuuteen liittyviä esteitä nykyisten määräysten yhdenmukaistamiseksi.
Järjestöjen mukaan myös kansainvälinen käytäntö puoltaa muutosta. Useat muut Nato-maat sallivat siistit ja huolitellut parrat ja viikset ilman, että se on vaikuttanut heidän taistelukykyynsä tai ammattitaitoonsa. Esimerkiksi useissa Nato-maissa sallitaan partojen ja viiksien pitäminen, kunhan ne eivät vaaranna turvallisuutta tai ammatillista toimintakykyä. Tarkat säännöt voivat vaihdella eri aselajien ja yksiköiden välillä, ja ne voivat myös muuttua ajan myötä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Työolosuhteissa toivomisen varaa
Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.
-
Yhteistoiminnasta puuttuu rohkeus tarttua asioihin
Pelkkä tiedottaminen ja päätettyjen asioiden yhdessä käsittely ei ole avointa yhteistoimintaa. ”Ajatus siitä, että jaettu tieto on menetettyä tietoa” ei sovellu rohkeaan, tavoitehakuiseen ja muutoksiin reagoivaan yhteistoimintaan.
-
Puolustusvoimien henkilöstörakenne muutoksessa
Opistoupseereilta vapautuu jatkossa vuosittain noin 100 tehtävää. Merkittävä osa niistä kohdentuu aliupseereille. Henkilöstörakenteen muutos asettaa uusia vaatimuksia myös aliupseeritehtävien suunnittelulle ja aliupseerien osaamisen kehittämiselle.