Siirry sisältöön

Laillisuusvalvontakanava käyttöön Puolustusvoimissa

Puolustusvoimat otti syyskuussa koekäyttöön sähköisen ilmoituskanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan laillisuusongelmista. Ilmoituskanava on koekäytössä viidessä hallintoyksikössä puolen vuoden ajan. Ilmoittaminen on mahdollista myös nimettömänä.

Laillisuusvalvontakanavan käyttöönotto perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöön. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot ottavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 17.12.2021. Oikeusministeriön mukaan direktiivi velvoittaa työnantajat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä.

Puolustusvoimat päättää kokeilujakson jälkeen, laajeneeko kanava juuri kokeillussa muodossaan kaikkiin hallintoyksiköihin. Kokeiluun osallistuvat Pääesikunta, Kaartin jääkärirykmentti, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, Lapin lennosto ja Rannikkoprikaati. Työnantaja on ohjeistanut hallintoyksiköt kanavan käyttöön.

Puolustusvoimien syyskuussa julkaiseman tiedotteen mukaan laillisuusvalvonnalla pyritään ennalta ehkäisemään, havaitsemaan ja saattamaan korjaavien toimenpiteiden kohteeksi lainvastaiset menettelyt. Lisäksi sillä pyritään varmistamaan Puolustusvoimien toiminnan ja kehittämisen lainmukaisuus. Laillisuusvalvonnan kautta ylläpidetään osaltaan julkista luottamusta Puolustusvoimien toiminnan lainmukaisuuteen.

Puolustusvoimat haluaa tarjota henkilökunnalle yksinkertaisen väylän mahdollisten epäiltyjen laillisuusongelmien tai lainvastaisten käytänteiden esiin tuomisen riittävän aikaisessa vaiheessa tilanteissa, joissa henkilöstö muuten saattaisi kokea esille noston hankalaksi. Henkilökunta voi tehdä ilmoitukset omalla nimellään tai nimettömänä.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että Aliupseeriliitto suhtautuu myönteisesti eettisyyden edistämiseen sekä lainvastaisen toiminnan valvontaan ja estämiseen.

– Aliupseeriliitossa näemme nimettömän ilmiantokanavan käyttöönoton hieman vieraana Puolustusvoimien toimintakulttuurissa. Haluamme kuitenkin omalta osaltamme tukea Puolustusvoimia tunnistamaan ja ehkäisemään lainvastaista toimintaa.

Aliupseeriliitto haluaa edistää aktiivista ja vuorovaikutteista keskustelua ja toimintaa koko Puolustusvoimissa. Tähän tavoitteeseen pääsemistä edistää Surkan mukaan erityisesti esimieskoulutukseen panostaminen sekä työyhteisöjen valmentaminen avoimempaan ja nykyaikaisempiin toimintatapamalleihin.

Surkka korostaa, että työnantaja kerää kokeilun aikana tietoa ilmoitusten määrästä ja teemoista. Samalla testataan järjestelmän teknistä toimivuutta ja ilmoitusten käsittelyyn liittyviä prosesseja. Kokeilun tuloksista laaditaan raportti. Surkka näkee, että se tulee käsitellä Puolustusvoimien YT-elimessä.

– YT-käsittely varmistaa sen, että henkilöstöä edustavat järjestöt saavat tarvittavat tiedot kokeilun aikaisista kokemuksista ja pääsevät arvioimaan järjestelmän vaikutuksia henkilökuntaan.

Surkka kertoo, että Puolustusvoimat on julkaissut henkilökunnan käyttöön tarkempaa tietoa asiakirjassa Laillisuusvalvontakanavan kokeilukäytön käynnistyminen (AQ16541).

– Tähän asiakirjaan kannattaa tutustua. Siinä on kuvattu seikkaperäisesti kokeilun taustat ja menettelytavat.

Teksti ja kuvat: Asta Ruuskanen

  • Fyysisen toimintakyvyn arviointi muuttuu

    Sotilaiden fyysisen toimintakyvyn valtakunnalliset tavoitteet muuttuivat vuoden 2020 alussa. Samalla toimintakykyä mittaavat testit muuttuivat. Jatkossa kaikilla sotilailla on tehtäväkohtaiset toimintakykytavoitteet, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

  • Aliupseerien tehtävä- ja koulutuspolku

    Aliupseerit tekevät monipuolista työtä oman erityisosaamisensa mukaisissa tehtävissä. Perusta omalle osaamiselle on hankittu ensimmäisen ja toiseen asteen koulutuksessa, varusmiespalveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa sekä mahdollisesti sopimussotilaana hankitulla kokemuksella.

  • Vuorotteluvapaa auttaa jaksamaan

    Kun sinulla on työhistoriaa yli 20 vuotta, voit hakea taukoa työhösi sopimalla siitä työnantajasi kanssa. Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä jää määräaikaisesti vapaalle työtehtävistään. Vuorotteluvapaa voi kestää 100 – 180 kalenteripäivää.