Siirry sisältöön

Suomen suunnitelma kyberuhkia vastaan

Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa tarkastellaan kyberturvallisuuden kehittämistä koko yhteiskunnassa vuosina 2017 - 2020.

Ohjelma käsittää valtion, maakuntien, kuntien, yritystoiminnan ja kolmannen sektorinAmmattisotilas_2Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano(avautuu uuteen ikkunaan)

Toimeenpano-ohjelma jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen:

  1. Johtamisella on varmistettu kyberturvallisuuden vision saavuttaminen

  2. Yhteiskunnan digitalisoidut elintärkeät toiminnot ovat turvatut

  3. Kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon kyberosaaminen edistää digitalisaation kehitystä

Valtioneuvosto julkaisi helmikuussa selvityksen ”Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi”. Selvityksen mukaan viime vuosien kyberuhkien merkittävämmät ilmiöt ovat olleet kiristyshaittaohjelmien kasvu, haavoittuvuuksien hyödyntäminen, laitteistoihin kohdistuvat uhkat sekä liiketoiminnan tuhoamiseen tai henkilötietojen varastamiseen tähtäävät hyökkäykset. Myös huijaukset ja tietojen kalastelut, palvelunestohyökkäykset sekä kohdistetut hyökkäykset ovat ajankohtaisia uhkia.

Eri toimialoista erityisesti terveys-, valmistus ja tuotanto, pankki- ja rahoitus, julkishallinto sekä liikenne ja kuljetus ovat kohteita, joihin on kohdistunut eniten kyberhyökkäyksiä.

Selvityksessä todettiin myös, että poliittisen sitoutumisen vahvistaminen on edelleen keskeinen kehityskohde. Selvityksessä nähtiin, että poliittisessa sitoutumisessa on kyse myös kansallisen tahtotilan (= kyberturvallisuusstrategiassa määritellyn vision) edistämisestä ja viestimisestä kansainvälisesti. Selvityksessä todettiin myös, että Suomen on määriteltävä julkisesti tavoitteet, joita se pyrkii edistämään kansainvälisessä yhteistoiminnassa.

Suomen ensimmäinen kansallinen kyberturvallisuusstrategia julkaistiin vuoden 2013 alussa. Siinä määriteltiin tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla Suomi vastaa kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. 

Suomen kyberturvallisuuden visio

  • Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan.

  • Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus tehokkaasti hyödyntää turvallista kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

  • Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa.

>> Lue myös: Kyberturvallisuus on kaikkien yhteinen asia


Asta Ruuskanen

  • Puolustusselonteko 2021

    Valtioneuvosto antoi eduskunnalle puolustusselonteon syyskuussa. Selonteossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selontekoon on kirjattu myös taloudelliset raamit, henkilöstömäärätavoitteet ja lainsäädännön uudistustarpeet puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

  • Yhtenä rintamana

    SAK:n, STTK:n ja Akavan jäsenliitot ryhtyivät syyskuussa laajassa rintamassa työtaistelutoimiin. Järjestölliset toimet ovat vastalause Suomen hallituksen suunnitelmille heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Eduskuntaan laki on tarkoitus viedä marraskuussa.

  • Suomalaisen sotilasmusiikin 200 vuotta

    Aika ennen autonomiaa oli sotilasmusiikin näkökulmasta kehittämisen aikaa. Euroopan hoveissa syntynyt soittokuntainnostus oli levinnyt myös Ruotsiin. Ruotsi oli perustanut 1700-luvun loppuun mennessä Suomen alueella toimivien ruotuarmeijan rykmenttien yhteyteen aikaisempaa suurempia ja monipuolisempia soittokuntia. Soittokunnat eivät kuitenkaan olleet vielä tuolloin osa sotaväen kokoonpanoa.