Siirry sisältöön

Suomen suunnitelma kyberuhkia vastaan

Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa tarkastellaan kyberturvallisuuden kehittämistä koko yhteiskunnassa vuosina 2017 - 2020.

Ohjelma käsittää valtion, maakuntien, kuntien, yritystoiminnan ja kolmannen sektorinAmmattisotilas_2Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano(avautuu uuteen ikkunaan)

Toimeenpano-ohjelma jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen:

  1. Johtamisella on varmistettu kyberturvallisuuden vision saavuttaminen

  2. Yhteiskunnan digitalisoidut elintärkeät toiminnot ovat turvatut

  3. Kansalaisten, elinkeinoelämän ja hallinnon kyberosaaminen edistää digitalisaation kehitystä

Valtioneuvosto julkaisi helmikuussa selvityksen ”Suomen kyberturvallisuuden nykytila, tavoitetila ja tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi”. Selvityksen mukaan viime vuosien kyberuhkien merkittävämmät ilmiöt ovat olleet kiristyshaittaohjelmien kasvu, haavoittuvuuksien hyödyntäminen, laitteistoihin kohdistuvat uhkat sekä liiketoiminnan tuhoamiseen tai henkilötietojen varastamiseen tähtäävät hyökkäykset. Myös huijaukset ja tietojen kalastelut, palvelunestohyökkäykset sekä kohdistetut hyökkäykset ovat ajankohtaisia uhkia.

Eri toimialoista erityisesti terveys-, valmistus ja tuotanto, pankki- ja rahoitus, julkishallinto sekä liikenne ja kuljetus ovat kohteita, joihin on kohdistunut eniten kyberhyökkäyksiä.

Selvityksessä todettiin myös, että poliittisen sitoutumisen vahvistaminen on edelleen keskeinen kehityskohde. Selvityksessä nähtiin, että poliittisessa sitoutumisessa on kyse myös kansallisen tahtotilan (= kyberturvallisuusstrategiassa määritellyn vision) edistämisestä ja viestimisestä kansainvälisesti. Selvityksessä todettiin myös, että Suomen on määriteltävä julkisesti tavoitteet, joita se pyrkii edistämään kansainvälisessä yhteistoiminnassa.

Suomen ensimmäinen kansallinen kyberturvallisuusstrategia julkaistiin vuoden 2013 alussa. Siinä määriteltiin tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla Suomi vastaa kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus. 

Suomen kyberturvallisuuden visio

  • Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan.

  • Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus tehokkaasti hyödyntää turvallista kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

  • Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa.

>> Lue myös: Kyberturvallisuus on kaikkien yhteinen asia


Asta Ruuskanen

  • Tavoitteena terveyden ja työkyvyn säilyminen

    Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työterveyslaitoksen mielestä uudessa laissa on varmistettava, että työntekijän terveys ja työkyky säilyvät kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla.

  • Nyt tehdään oikeita asioita

    Puolustusvoimat on viime vuosina tehnyt näkyvän siirtymän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Organisaatio on sisäistänyt tarpeen valmiuteen ja luonut joukot ja resurssit, joilla se kykenee reagoimaan.

  • Määrää, osaamista ja riittävästi rahaa

    "Puolustusvoimauudistus vähensi meiltä 2400 tehtävää ja määritti 12000 tehtävää enimmäismääräksi. Puolustusselonteossa (2017) todetaan, että 12000 tehtävää on puolustusvoimien vähimmäistarve. Muutoksen taustalla oli uudenlainen turvallisuuspoliittinen ympäristö ja valmiuden korostuminen."