Siirry sisältöön
Haku
Yhteiskunta

Sotilaan kymmenen käskyä

Jokaisen sotilaan tulee tuntea laillisen sodankäynnin perussäännöt niin hyvin, että hän tositilanteessa noudattaa niitä vaistomaisesti. Jokainen varusmies koulutetaan toimimaan sotilasta velvoittavien sotilaan sääntöjen mukaisesti.

Ylitarkastaja Juhani Parkkari Puolustusvoimista on omistautunut sodan oikeussääntöjen tutkimiseen ja niiden kouluttamiseen erityisesti reservisille ja kansalaisjärjestöille.

Parkkarin kokemuksen mukaan suomalaiset sotilaat tuntevat sotilaan säännöt hyvin.

– Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä ja ammattisotilaita näihin asioihin. Uskon, että ammattisotilaat ovat sisäistäneet säännöt.  Tämä liittyy sotilaan perusosaamiseen ja ammattietiikkaan. Jokaiseen toimialaan liittyy kuitenkin omia oikeussääntöjä ja näihin jokaisen sotilaan tulisi perehtyä.

Sotilaan säännöt uudistettiin vuonna 2013. Suomalaista sotilasta velvoittaviin kymmeneen sääntöön on koottu ne keskeiset asiat, jotka Parkkarin mukaan jokaisen ammattisotilaan ja reserviläisen  on tunnettava.


Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt

1. Suomalaisena sotilaana noudata aina kaikissa toimissasi laillisia sotilaskäskyjä ja sodan oikeussääntöjä. Niiden rikkominen on rangaistavaa ja vahingoittaa Isänmaasi, puolustusvoimien ja omaa mainettasi. Tällaiset teot aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä ja saavat vihollisen toimimaan vastaavasti omia sotilaitamme ja siviiliväestöämme kohtaan.

2. Taistele ainoastaan vihollisen sotilaita ja sotilaskohteita vastaan. Älä tuhoa enempää kuin mitä tehtäväsi vaatii ja mikä on sotilaallisesti välttämätöntä.

3. Älä surmaa tai haavoita taistelukyvyttömiä tai antautuvia vihollisia. Riisu heidät aseista ja luovuta esimiehellesi. Kokoa haavoittuneet, sairaat ja haaksirikkoiset sekä huolehdi heistä, olivatpa he ystäviä tai vihollisia.

4. Kohtele asiallisesti kaikkia vallassasi olevia vihollisia ja siviilejä.

5. Sotavanki on velvollinen ilmoittamaan vain nimensä, sotilasarvonsa sekä syntymäaikansa ja tuntolevynsä numeron. Häntä ei saa pakottaa antamaan muita tietoja. Sotavankien ruumiillinen ja henkinen kiduttaminen on kielletty.

6. Panttivankien ottaminen ja ihmiskilpien käyttö on kielletty. Pidättäydy myös kaikista kostotoimista.

7. Älä käytä kiellettyjä aseita, ampumatarvikkeita, taisteluvälineitä ja -menetelmiä; äläkä muuta luvatta käyttöösi annettuja aseita ja ampumatarvikkeita.

8. Älä hyökkää siviili- ja muita suojeltuja kohteita ja niiden tunnuksilla varustettuja henkilöitä vastaan, ellei mainittuja tunnuksia käytetä vihollisen toimesta petollisesti väärin sotilaallisiin tarkoituksiin. Kunnioita kansainvälisiä suojatunnuksia, kuten valkoista neuvottelulippua, Yhdistyneiden Kansakuntien tunnusta sekä väestönsuojelun, kulttuurikohteen ja vaarallisia voimia sisältävän kohteen sekä lääkintäkohteiden suojatunnuksia (punaisella ristillä, -puolikuulla tai -kristallilla merkityt kohteet ja henkilöt).

9. Kunnioita toisen omaisuutta. Ryöstäminen on kiellettyä. Sotasaalisaseet ja –ampumatarvikkeet saa ottaa käyttöön esimiehen luvalla.

10. Pyri estämään näiden sääntöjen rikkominen. Ilmoita havaitsemasi sääntöjen rikkominen esimiehellesi. Sodan oikeussääntöjen rikkomisesta rangaistaan Suomen rikoslain mukaisesti.


Jaa:

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Yhteiskunta

    Valmius tuotetaan koko joukon voimin

    Merivoimien komentaja lippueamiraali Jori Harjua haluaa, että koko hänen henkilöstöllään on yhtenäinen tilannekuva merivoimien tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan puolustushaaraa kehitetään. Komentaja haluaa jokaisen työntekijänsä ymmärtävän, että merivoimille annetut tehtävät toteutetaan yhdessä, koko joukon voimin.

  • Yhteiskunta

    Puolustukseen lisää rahaa

    Valtioneuvosto päätti huhtikuussa vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Tulevina vuosina julkishallinnossa on odotettavissa merkittävää menojen kasvua. Menotason kasvu johtuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Ukrainan sodan seurausten takia tehdyistä määrärahapäätöksistä.

  • Yhteiskunta

    Silloin ja nyt

    Puolustusvoimiin perustettiin sotakoiratarha vuonna 1924. Ensimmäisinä vuosina koirien koulutus keskittyi viestikoirien kouluttamiseen. Talvi- ja jatkosodassa koirat työskentelivät viestitehtävien lisäksi erityisesti vartio- ja partiokoirina.