Siirry sisältöön

Vaalikevät linjaa maanpuolustuksen suuntaa

Eduskuntavaaleissa valitaan taas päättäjät seuraavan neljän vuoden ajaksi. Vaaleilla valitut kansanedustajat tekevät merkittäviä päätöksiä maanpuolustuksen kannalta.

Suuret materiaalihankkeet ovat saaneet paljon palstatilaa. Materiaalihankkeet ovat erittäin tärkeitä ja ne on toteutettava, tämä on kiistaton tosiasia. On kuitenkin syytä muistaa että henkilöstö ansaitsee myös huomionsa. Henkilöstön määrä on liian pieni olemassa oleviin tehtäviin nähden. Puolustusministeri Jussi Niinistö totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa henkilöstön lisätarpeen olevan 605 henkilöä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Aliupseeriliitto uskaltaa panna hiukan paremmaksi. Tarvitsemme 700 – 800 uutta tekijää Puolustusvoimiin tuossa ajassa. Tarvetta on erityisesti kentällä, asevelvollisten koulutuksessa ja valmiudellisissa tehtävissä. Henkilöstön määrää vähennettiin 2400 tehtävällä 2014 vuoden lopussa. Samanaikaisesti toimintaympäristömme muuttui merkittävästi. Itämeren alueen sotilaallinen aktiviteetti lisääntyi aiheuttaen suoraan valmiudellisten tehtävien kasvua. Henkilöstö on selvinnyt tehtävistään hyvin, ylitöitä on tehty ja laatua työn tekemiseen on raavittu selkänahasta. Samalla on kuitenkin havaittu lisääntyviä työssäjaksamiseen liittyviä ongelmia.

 Motivaatiota ei ole ainakaan lisännyt KIKY-sopimuksella tuodut heikennykset palvelussuhteen ehtoihin. Lomarahaleikkausten viimeinen vuosi on meneillään. Vuonna 2020 lomarahat maksetaan jälleen täysimääräisenä. Työajan pidennys on kirjattu virkaehtosopimukseen. Nykyinen sopimus on voimassa 2020 vuoden maaliskuun loppuun. Nähtäväksi jää nouseeko asia esiin tulevissa keskustason neuvotteluissa. Sotilaat ovat osansa tehneet ”Suomi kuntoon” talkoissa. Toivottavasti seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan henkilöstön määrän maltillinen kasvattaminen. Leikkauslistoja emme kaipaa, niiden aika on ohi.

Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään puolustusvoimien työaikalain uudistamisen tarvetta. Nykyinen laki on vuodelta 1970. Eiköhän se ole jo aikansa elänyt. Työryhmässä on laaja edustus Puolustusministeriöstä, Pääesikunnasta ja henkilöstöjärjestöistä. Myös Aliupseeriliitto on mukana työryhmässä. Yhteinen tavoitteemme muiden sotilaita edustavien järjestöjen kesken on saada työaikasuojelu toteutumaan myös sotilaiden osalta. Eduskunnassa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä todetaan, että puolustusvoimien omaa työaikalakia on syytä päivittää vastaamaan nykyaikaa pikaisesti. Hyvä että nykyinen eduskunta on havahtunut asiaan. Myös huhtikuussa valittavien edustajien olisi suotavaa ymmärtää tämä.

Äänestämällä voit vaikuttaa, käykää ahkerasti äänestämässä. Seuraava eduskunta tekee maanpuolustusta koskevia tärkeitä päätöksiä, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Ylimääräisen edustajakokouksen jälkeistä aikaa

    Kiitän lämpimästi saamastani luottamuksesta aliupseeriliiton puheenjohtajan vaalissa. Liitossamme ei ole ollut vuosikausiin puheenjohtajan vaalissa useita ehdokkaita. Nyt ehdolle asettui neljä kokenutta ja osaavaa ehdokasta. Useamman ehdokkaan mielenkiinto tärkeää tehtävää kohtaan on mielestäni osoitus siitä, että kentällä aletaan aktivoitumaan yhteisten asioiden hoitoon.

  • Kriisinhallintapalveluksesta arvokasta kokemusta työpaikoille

    Vierailin Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön tarkastusmatkalla suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Libanonissa. Tapasin kattavasti rauhanturvaajia eri henkilöstöryhmistä. Keskustelut olivat avoimia ja informatiivisia. Joukossa vallitsi silmiinpistävän hyvä henki ja tekemisen meininki.

  • Turvallisuuskeskusteluun on kylvetty turvattomuuden siemen

    Suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun pääaiheita kuluvana vuonna ovat olleet erilaiset turvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja ilmiöt. Järkyttävät kansainväliset väkivallanteot on lähes kritiikittömästi monennettu osaksi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusuhkia. Pelko hiipii liki.