Siirry sisältöön

Eläköön äksiisi!

Näin mielensä pahoittavan ruutiukon näkökulmasta kehitys kehittyy kamalan kovalla kohinalla Puolustusvoimissakin. Kohinasta erottuu kuitenkin aika ajoin lohdullisiakin signaaleja - samaan tapaan kuin muinaisen venäläisen LV 305 -tykistöradion kalibroinnin kohdalleen saattamisesta.

Yksi tuoreimmista ilonaiheista on äksiisin Ammattisotilas_Antti– nykyterminologian mukaisesti toistokoulutuksen – pysyminen sotaväen koulutusmenetelmien kirjossa.

Varusmiesten koulutusta säädetään parhaillaan uuteen uskoon monin tavoin Koulutus 2020 -ohjelmalla. Tavoitteena on hyödyntää laajemmin nykyaikaista teknologiaa sekä antaa koulutettaville enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Toivottavasti Puolustusvoimat onnistuu oppimisvastuun vierittämisessä paremmin kuin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on käynyt. Osa opettajista, opiskelijoista ja heidän vanhemmistaan on kokenut, että uudessa koulutuskonseptissa oppijat jätetään oman onnensa nojaan – suorastaan heitteille.

Äksiisin roolin säilyttäminen antaa toivoa siitä, ettei sotaväki lyö tässä asiassa päätään Karjalan mäntyyn. Pääesikunnan koulutusosaston konttoreista on kantautunut kosolti koulutusmenetelmään kannustavaa kuultavaa.

Toistokoulutus on kaiken a ja o myös tulevaisuudessa. Teknologia mahdollistaa toistokoulutuksen lisäämisen, kun oppija on aiempaa paremmin valmistautunut suorituksiin. Perustaistelumenetelmä tarkoittaa ennalta sovittua ja harjoiteltua toimintatapaa eri tilanteissa, jolloin päässä on tilanteissa käytettävä nopea malli. Se vaatii toistokoulutusta, evästi everstiluutnantti Ari Lehmuslehti Puolustusvoimien Ruotu -julkaisussa.

Maastossa käytetään aikaa tehokkaammin harjoitteluun ja oikean suorituksen toistamiseen ja toistamiseen. Jotkut ovat pelänneet, että jääkö se äksiisi pois mutta päinvastoin, nyt jää lisäaikaa äksiisin tekemiseen, vakuutti puolestaan everstiluutnantti Markku Jämsä Helsingin Sanomissa.

Hyvältä kuulostaa. Taistelutantereella tarvittavat tiedot ja taidot on saatava syöpymään sotilaan selkäytimeen automaattiseksi toiminnaksi. Tilanteessa, jossa taistelijan elämänlanka on katkolla joka sekunti, ei ole aikaa googlettaa ja katsella Youtube-videota toimivasta tavasta taistella. Vain lähes vaistonvarainen – ylioppimisella saavutettu – toiminta tuottaa toivotun tuloksen.

Menneinä aikoina äksiisi sekoitettiin harmillisesti simputukseen, mistä siinä ei ole lainkaan kysymys. Maine kumpusi yksittäisistä ylilyönneistä, joissa joukkoa rangaistiin verhoamalla toiminta koulutukseksi. Tällaiset vääränlaiset vaikuttimet on tänä päivän saatu aika hyvin karsittua pois – ja kouluttajia muistutetaan motivoinnin merkityksestä.

Toistokoulutus saattaa väärin käytettynä heikentää harjoitusten mielekkyyttä tai koulutettavan motivaatiota. Motivaation kannalta on tärkeää perustella oppijoille opeteltavien taitojen merkitys, asiayhteyksien käsittäminen sekä syy- ja seuraus-yhteydet, korostetaan Kouluttajan oppaassa.

Sotilaspedagogiikan perusteissa painotetaan kouluttajan innostavaa otetta koulutustilanteissa. Toistoharjoittelun mielenkiintoa voidaan ylläpitää vaihtamalla harjoituspaikkaa, lisäämällä suoritusvaatimuksia esimerkiksi ajan suhteen ja järjestämällä kilpailuja sekä käyttämällä välineitä, jotka antavat välittömän palautteen edistymisestä.

Äksiisikoulutuksella ei hikeä säästetä – mutta verta ja kyyneliä senkin edestä.

Ammattisotilas_Terveisin Antti


Antti Kymäläinen

  • Satavuotias sotaväki

    Puolustusvoimat juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan, minkä vuoksi on paikallaan pohdiskella tämän yhteisen instituutiomme olemusta sekä sen kohtaamia haasteita perustamisesta nykypäivään.

  • Putinin ristiretki

    Ihmiskunnan sotien historian päättymätön teossarja saa jälleen vereksen ja verisen jatko-osan. Kuten viime viikkojen uutisvirta on kertonut, käsikirjoituksesta vastaa tällä kertaa Venäjän itsevaltias Vladimir Putin, joka määräsi maansa sotajoukot hyökkäämään Ukrainaan 24. helmikuuta.

  • Kauheus on katsojan silmissä

    Kalat eivät ilmeile inhimillisesti tai ääntele ihmisen korviin kuuluvalla taajuudella, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne tuntisi kipua, stressiä ja pelkoa, kirjoittivat eläinsuojelun aktiivit Helsingin Sanomissa (HS 17.6.).