Todellinen työaika näkyväksi
Työnantaja soveltaa työaikasopimuksen sotilaallista harjoitusta käsittelevää pykälää tavalla, joka on Aliupseeriliiton mielestä ristiriidassa sopimuksen hengen kanssa. Työnantaja haluaa soveltamiskäytännöllä teettää 8,06 tunnin työaikamerkinnällä ja palkalla pitempiä työaikoja.
Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8§ mukaisessa
harjoituksessa ei lasketa työaikaa. Kyseisen pykälän harjoittelu ei kuulu edes työturvallisuuslain alaisuuteen. Virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen heille merkitään päivittäiseksi työajaksi 8,06 riippumatta päivien todellisesta pituudesta.
Työaikasopimus määrittää säännölliseksi työajaksi 116,15 kolmen viikon ajanjaksolla ja työn luonteesta riippuen työvuorojen pituudet vaihtelevat muutamista tunneista aina vuorokauden yhtäjaksoiseen työskentelyyn saakka. Korkeat ylityömäärät ja kapeat henkilöstöresurssit ovat ajaneet työnantajan kyseenalaisesti käyttämään sotaharjoitusmääräysten mahdollisuuksia toteuttaa tehtäviä kustannustehokkaasti ja joustavasti.
Puolustusvoimauudistuksessa henkilöstön määrää ajettiin merkittävästi alas. Samanaikaisesti turvallisuusympäristössä tapahtui muutoksia ja vaatimukset organisaation kykyyn reagoida joustavasti ja nopeasti kasvoivat. Sotaharjoituksen työaikamääräykset osaltaan mahdollistavat vaatimuksiin vastaamisen: vähemmällä enemmän ja joustavasti. Toimintatavan ongelmana on se, ettei todellisia työtunteja ja henkilöstön jaksamista voida todentaa työajan laskennan perusteella, koska käytössä ei ole mekanismeja, joilla työnteon ja levon välistä suhdetta seurattaisiin.
Puolustusvoimien valmius maksaa ja sillä voidaan säästää ihmishenkiä. Valmiudessa olo ei kuitenkaan itsessään saa maksaa ihmishenkiä tai sitä ei saa maksattaa työntekijöiden terveydellä. Nähtävissä olevia ylitöitä ei saa piilottaa harjoitusten viitekehyksiin vaan ne on tuotava esiin tehtyinä tunteina. Vain tällä tavoin voimme myös osoittaa henkilöstön lisätarpeet Puolustusvoimissa todellisena. Työntekijöiden jaksamisen rinnalla on myös muistettava, että pitkien poissaolojen vaikutukset eivät heijastu ainoastaan työtä tekevään sotilaaseen, vaan myös perheet kärsivät rinnalla vanhempien pitkistä ja yllättävistä poissaolojaksoista. Vain todellisen työajan laskennalla mahdollistetaan riittävä lepo henkilöstölle ja todellisen läsnäolon perheille.
Aliupseeriliitto ei voi hyväksyä, että voimassa olevia sopimuksia sovelletaan välittämättä virkamiesten työssäjaksamisesta. Nykyisen toimintatavan jatkuessa on aivan varmaa, että sopimuserimielisyydet nimenomaan tämän pykälän soveltamisen osalta lisääntyvät. Puolustusvoimien tulee olla kykenevä nopeaan reagointiin ja joukkoja tulee harjoittaa riittävästi. Mikäli henkilöstöresurssit, tai työaikaan liittyvät normit ovat este toiminnan kehittämiselle, tulee niitä muuttaa.
Puolustusvoimien virkamiesten työaikalaki on vuodelta 1970 ja tarvitsee pikaista päivittämistä vastaamaan muuttuneita tarpeita. Muutostarpeen on todennut myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, joka kannanotossaan työaikalain muutoksiin toteaa: ”Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös puolustusvoimien henkilöstölle turvataan asianmukaisella sääntelyllä riittävä lepo ja jaksaminen”. Päivittämällä laki vastaamaan nykyaikaisia tarpeita, avautuu myös mahdollisuus päivittää työaikasopimus.
Tomi Malkamäki
Ilmavoimien pääluottamusmies
>> Puheenjohtaja Surkka: Olisiko aika uudistaa sotilaiden työaikanormeja?
Esimerkki työaikamerkinnän vaikutuksesta
Normaalitilanne
Vääpeli Matti saa viikon ajalta työaikakirjanpitoon työajaksi merkittävää aikaa 56,42 tuntia kun kyseessä on sotaharjoitus. Työaikasopimuksen normaalin laskentamallin mukaan tunteja tulisi 84 tuntia. Tosin Matti saa harjoituskorvauksia 968 € ja normaalityöskentelystä ainoastaan lauantai- ja sunnuntaikorvaukset. On kuitenkin huomattava, että kolmen viikon jaksossa Matin on vielä työskenneltävä sotaharjoituksen jälkeen noin 60 tuntia kun taas todellisten tuntien laskennan jälkeen tehtäviä tunteja olisi enää noin 32 tuntia.
Ylitöiden muodostumisen kautta
Tilanne muuttuu mielenkiintoisemmaksi jos kyseinen vartiointivaade tulisi vahvistettuun listaan ja tuo 27 tuntia muodostaisikin ylitöitä. Molemmissa tapauksissa kaksi muuta työviikkoa olisi samanlaisia ja Matti voisi saada ylityöt maksuun tai laittaa työaikapankkiin odottamaan myöhempää käyttöä. Matti on kurssit käynyt 4B työskentelevä, joten hänen tuntipalkkansa on 14,9 €. Rahana Matille maksettaisiin työaikaperusteisena korvauksena 820 € eli melkein sama määrä kuin nyt harjoitusrahana. Matin olisi kuitenkin mahdollisuus sopia työnantajan kanssa hänelle parhaasta vaihtoehdosta muodostuneiden ylitöiden käytön osalta.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Takuupalkka – maksetaanko vaiko eikö makseta
Puolustusvoimissa on sovittu takuupalkkauksesta määrättäessä henkilö alemman vaativuusluokan tehtävään. Nyt on tietoomme tullut tilanteita, joissa henkilölle on ilmoitettu, ettei takuupalkka maksetakaan.
-
Uudistus jaksotyöajan laskentatapaan
Valtion virka- ja työehtosopimuksen neuvottelukierroksen yhteydessä keväällä sovittiin jaksotyöajan laskentatavan muutoksesta äkillisten sairauspoissaolojen osalta. Sairastumisesta johtuva yllättävä keskeytys ei enää vähennä mahdollisia ylitöitä.
-
Neuvotteluja usealla rintamalla
Aliupseeriliitto ja Puolustusministeriö ovat käynnistäneet neuvottelut vuoden 2024 virastoerän kohdistamisesta aliupseereiden, lentokonemekaanikkojen ja mekaanikkojen palvelussuhteiden ehtojen kehittämiseen.