Siirry sisältöön

Ylentäminen ja palvelusarvon antaminen

Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo käyttää Puolustusvoimissa palvellessaan palvelusarvoja sotilasammattihenkilöstä sotilasmestariin. Aliupseerilla on palvelusarvonsa ohella myös oma reservin sotilasarvo, joka voi olla sama tai eri kuin aliupseerin palvelusarvo.

Reservin sotilasarvo voi koulutustaustaan Ammattisotilas_sotilasarvot2_Kuva_AleksiLaurilaperustuen olla myös jokin reservin upseerin arvoista. Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo ei kuitenkaan käytä normaaliolojen aikana palveluksessa ollessaan reservin upseerin arvoja. Poikkeusolojen aikana ja kansainvälisissä tehtävissä palveltaessa käytettävistä sotilasarvoista käsketään erikseen.  

Puolustusvoimien aliupseerin virkaan nimitetyille aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin suorittaneille annetaan kersantin palvelusarvo. Miehistökoulutuksen saaneille henkilöille ja siirtymäsäännöksen mukaisille aliupseerinaisille annetaan sotilasammattihenkilön palvelusarvo. Siirtymäsäännöksen mukaisella naispuolisella aliupseerilla on mahdollisuus korkeamman palvelusarvon saamiseen, hänen toimiessaan tehtävässään esimiesasemassa tai virka-asemansa edellyttämässä johtovastuussa. Siirtymäsäännöksen mukaisilla naispuolisilla aliupseereilla palvelusarvoissa eteneminen hierarkkisessa järjestyksessä on mahdollista yli 20 palvelusvuoden jälkeen vääpeliin/pursimieheen saakka.

Vuosittaiset ylennyspäivät

Aliupseerien ylennykset toteutetaan ja palvelusarvot annetaan pääsääntöisesti puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. ja itsenäisyyspäivänä 6.12. Palvelusarvon antaminen ja reservissä aliupseerin arvoon ylentäminen pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti samaan aikaan ja samaan arvoon. Ammattisotilaana palvelevien aliupseerien ylennysesitykset reservin upseerin arvoihin käsitellään samassa yhteydessä puolustusvoimien palkatun siviilihenkilöstön reservin upseeriylennysten kanssa.

Ammattisotilas_sotilasarvot3_Kuva_AleksiLaurilaHallintoyksikön päällikkö antaa alaiselleen aliupseerille sotilasarvot sotilasammattihenkilöstä vääpeliin/pursimieheen. Omasta hallintoyksikön esityksestä ylivääpelin ja ylipursimiehen sotilasarvoon ylentää ja vastaavan palvelusarvon antaa maavoimien komentaja, merivoimien komentaja, ilma-voimien komentaja, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja tai Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Pääesikunnan päällikkö ylentää aliupseerin sotilasmestarin sotilasarvoon ja antaa vastaavan palvelusarvon.

Aliupseerin korkeamman palvelusarvon antamisen yleisenä edellytyksenä on, että palvelusarvon saavalla on ollut lähinnä alempi aliupseerin palvelusarvo vähintään kaksi vuotta. Säädetystä vähimmäisajasta voidaan kuitenkin erityisestä syystä poiketa. Säädöksissä annettujen ylennysperusteiden lisäksi huomioidaan seuraavat perusteet: henkilön nykyisen tehtävän vaativuus, henkilön menestyminen tehtävissään (SAR), kenttäkelpoisuusindeksi (KKI) ja henkilökohtainen kuntoindeksi (HKI), henkilön sotilaskoulutus sekä muu tehtävän hoitamiseen vaikuttava koulutus, nuhteettomuus sekä henkilön kyvykkyys vaativimpiin tehtäviin.

Palveluskokemuksella on merkitystä

Ylikersantiksi ylennettävältä kersantilta vaaditaan palveluskokemusta noin vuoden verran sekä perustason tai vastaavat opinnot tulee olla suoritettuina. Ylikersantista vääpeliksi/pursimieheksi ylennettävällä tulee olla palveluskokemusta sotilastehtävässä (vast.) noin kymmenen vuotta ja yleistason 1 tai sitä vastaavat opinnot suoritettuina. Ylivääpeliksi/ ylipursimieheksi ylennettävällä vääpelillä tai pursimiehellä, tulee olla palveluskokemusta sotilastehtävässä (vast.) noin 20 vuotta ja yleistason opinnot 1 ja 2 tai niitä vastaavat opinnot suoritettuina. Sotilasmestarin palvelusarvo voidaan myöntää sotilasammatilliset mestariopinnot suorittaneelle aliupseerille, jolla palveluskokemusta on karttunut sotilastehtävissä (vast.) noin 25 vuotta.

Laskettaessa palveluskokemusta Ammattisotilas_sotilasarvot1_Kuva_AleksiLaurilasotilastehtävässä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta ei lasketa palveluskokemukseksi sotilastehtävässä. Sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä ja sopimussotilaana palveltu aika lasketaan palveluskokemukseksi sotilastehtävässä. Lisäksi kriisinhallinta- tai muissa kansainvälisissä tehtävissä olevat aliupseerit huomioidaan tasapuolisesti muiden aliupseerien kanssa palvelusarvoesityksiä valmisteltaessa.

Aliupseerille ei lähtökohtaisesti anneta seuraavaa palvelusarvoa tai esitetä ylennettäväksi, jos hänen kenttäkelpoisuutensa (KKI) ja fyysinen työkykynsä (HKI) eivät ole vähintään tyydyttävällä tasolla (1,5) tai kenttäkelpoisuustestit ovat suorittamatta ilman hyväksyttävää syytä. Ylennysvalmisteluissa näistä tarkastellaan kuluvan tai edellisen vuoden tuloksia.

Lakisääteiset perhevapaat sekä hoitovapaat eivät vaikuta palvelusarvojen antamisen tai ylennysten puoltojärjestyksiin. Kun virkavapaus on myönnetty täydennyskoulutuksen hankkimiseksi tai pätevöitymiseksi aliupseerin ammatissa, ei se myöhennä palvelusarvon antamista tai ylentämistä.

Lisätietoa ylentämisestä ja palvelusarvon antamisesta:

PVHSM henkilöstöala 011 – PEHENKOS aliupseerien henkilöstöasioiden hoito (ho 336)

Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta (28.12.2007/1490)


Teksti ja kuvat: Aleksi Laurila

Merivoimien pääluottamusmies

  • Kielitaidon kehittäminen on tärkeää

    Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin sisältyy kansainvälistä toimintaa. Siksi kielitaito on tärkeä osa Puolustusvoimien henkilöstön osaamisvaatimuksia. Jokainen aliupseeri voi parantaa valmiuksiaan kielitaidon osalta.

  • Aliupseeriston palkkaus

    Aliupseereiden ja mekaanikkojen palkkaus muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta. Lisäksi eri tehtäviin liittyy lisäpalkkioita ja työaikaperusteisia korvauksia.

  • Nimikirja taltioi virkamiehen palvelushistoriaa

    Valtionhallinnossa palvelevien virkamiesten tietojen hallintaa ylläpidetään nimikirjalla. Nimikirjalaki antaa valtion virastoille velvoitteet, mitä tietoja virkamiehistä nimikirjalle tallennetaan.