Siirry sisältöön

Jäsenen aloitteet edustajistoon

Kun yksittäinen jäsen haluaa parannusta palvelussuhteen ehtoihin tai työn tekemiseen liittyviin asioihin, hän ottaa yhteyttä yhdistyksensä toimijoihin. Yhdistyksen avulla asia voi ratketa paikallisesti tai sitten yhdistys jalostaa oman jäsenensä ajatuksen aloitteeksi Aliupseeriliiton edustajiston kokoukseen.

Kaiken takana on kuitenkin tämä yksittäinen Aliupseeriliiton jäsenyhdistykseen kuuluva aktiivinen rivijäsen. Parhaimmillaan hän on omalla viestillään ollut vaikuttamassa koko ammattikunnan työympäristön kehittämiseen.

Edustajisto käyttää korkeinta päätäntävaltaa Aliupseeriliitossa. Liiton jäsenyhdistykset valitsevat edustajansa varsinaiseen kokoukseen sääntöjen puitteissa. Edustajisto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vuosittain syys-marraskuussa. Edustajiston kokous valitsee muun muassa Aliupseeriliiton hallituksen ja puheenjohtajan ja päättää jäsenyhdistysten tekemien aloitteiden jatkotoimenpiteistä sekä jäsenmaksusta.

Kukin yhdistys on oikeutettu lähettämään kokoukseen yhden edustajan varsinaisten jäsenten jäsenmääränsä kutakin sataa (100) jäsentä kohti. Päätöksiä tehdessä joka ikinen pääsee vaikuttamaan, sillä kokousedustajilla on käytössä oman yhdistyksensä jäsenmäärän verran ääniä.

Edustajiston kokouksessa tekemät ratkaisut eivät välttämättä näy heti aliupseerin arjessa. Vaikka yhdistyksen esitys esimerkiksi Puolustusvoimissa maksettavien lisäpalkkojen kehittämisestä hyväksytään neuvottelutavoitteeksi virastoeräneuvotteluissa, voi itse lopputulos pahimmillaan kestää useamman vuoden. Jatkojalostaminen tehdään Aliupseeriliitossa kokouksessa tehtyjen päätösten jälkeen. Liiton tehtävänä on koota aina työnantajan kanssa käynnistyviin neuvotteluihin vallitseva tilanne huomioon ottaen sopivat esitykset. Oman mausteensa soppaan antavat valtiovarainministeriön ohjaus ja työnantajan puolelta nostetut yhteiset, kaikkia henkilöstöjärjestöjä koskevat neuvottelutavoitteet. Liitto ei voi siis yksin päättää virastoerien käytöstä.

Varsinaisessa edustajiston kokouksen tehtävät:

  • käsitellä Aliupseeriliiton hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta ja päätetään toimenpiteistä, joihin selostus antaa aihetta,

  • käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta,

  • päättää ylijäämän käytöstä tai alijäämän peittämisestä,

  • päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,

  • vahvistaa tarpeelliseksi katsottavat toiminnalliset ja taloudelliset suuntaviivat seuraavalle kaksivuotiskaudelle, joita täsmennetään vuosittain laadittavassa seuraavaa vuotta koskevassa toimintasuunnitelmassa,

  • vahvistaa liiton talousarvio ja jäsenmaksu seuraavaksi kalenterivuodeksi,

  • valita neljän vuoden välein seuraavaksi nelivuotiskaudelle hallituksen puheenjohtaja,

  • vahvistaa hallituksen jäsenten lukumäärä 18 §:n mukaisesti ja valita joka toisessa varsinaisessa kokouksessa erovuoroisten tilalle varsinaiset jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen,

  • päättää hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja tilintarkastajien palkkioista,

  • valita tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varahenkilö sekä toiminnan tarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varahenkilö,

  • käsitellä edustajistonkokoukselle tehdyt esitykset

  • käsitellä muut esityslistassa mainitut asiat

  • käsitellä kiireelliseksi muut todetut asiat


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Asta Ruuskanen

  • Kielitaidon kehittäminen on tärkeää

    Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin sisältyy kansainvälistä toimintaa. Siksi kielitaito on tärkeä osa Puolustusvoimien henkilöstön osaamisvaatimuksia. Jokainen aliupseeri voi parantaa valmiuksiaan kielitaidon osalta.

  • Sairastumispäivän työaikamerkintä

    Äkillinen sairastuminen kesken työpäivän on harmillista. Monesti keskeytynyttä työtä tekemään tarvitaan korvaaja. Aloitetaan soittokierros, jotta uusi työntekijä saadaan paikalle. Sairastunut hakeutuu hoitamaan itseään.

  • Tapaturma työtehtävissä

    Työssä voi syntyä vamma, jota Valtiokonttori ei korvaa työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Korvaus voidaan evätä, jos tapaturman määritelmä ei täyty. Puolustusvoimat on laajentanut sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja vammojen tutkimuksen ja hoidon osalta.