Siirry sisältöön

Ammattisotilaalta edellytetty käyttäytyminen Osa III

Mitä työsyrjinnällä ja työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan ja ovatko onko ne aina selkeästi erotettavissa toisistaan?

Työsyrjintä on työrikos, jossa työnantaja tai  sen edustaja  työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiinsa, taustaansa tai yksityiselämäänsä liittyvien seikkojen vuoksi. Jos epäedullista asemaa ei muodostu tai sille on hyväksyttävä peruste, kyse ei ole kielletystä työsyrjinnästä. Yhdenvertaisuuslain mukainen positiivinen oikeasuhtainen erityskohtelu ei ole syrjintää. Tällöin tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

Lähtökohta on, ettei työntekijää saa kohdella epäedullisemmin kuin muita vastaavassa asemassa olevia työntekijöitä. Epäedullinen kohtelu voi koskea jotain etua, velvollisuutta, toimenpidettä, valintaperustetta tai palkkausta. Työsyrjintää ei ole sellainen erilainen kohtelu työelämässä, joka perustuu työtehtäviä koskeviin todellisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi työntekijän välinpitämättömään tai piittaamattomaan suhtautumiseen esimiehen antamaan ohjaukseen tai työntekijältä asemassaan edellytettyyn käyttäytymiseen puuttuminen ei ole työsyrjintää. Negatiivisen palautteen antaminen ei ole työsyrjintää, mutta voi olla julkisesti tai ylimitoitettuna kiusaamista.

Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, mitätöintiä tai sosiaalista eristämistä. Se on huonoa työkäyttäytymistä: Ivallisia kommentteja, eristämistä, mustamaalaamista, piikittelyä, nöyryyttämistä. Työpaikkakiusaamisen kohteena oleva henkilö on tarkoitus saattaa ainakin hetkellisesti puolustuskyvyttömään tilaan. Työpaikkakiusaamista ei kuitenkaan ole se, kun työpaikalla käsitellään asioita, jotka ovat työntekijälle epämiellyttäviä tai, jos tehtävänkuvaan tulee muutoksia, jotka eivät ole työntekijälle mieluisia.

Vaikka rikoslaissa ei ole mainintaa työpaikkakiusaamisesta tai termiä kiusaaminen, voi kiusaaja syyllistyä esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Sen sijaan työturvallisuuslaissa on säännöksiä käyttäytymisestä, joiden voidaan katsoa liittyvän työpaikkakiusaamiseen. Tärkein niistä on työturvallisuuslain 28 §, jossa käytetään termiä häirintä ”–Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa — häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua”.  Pykälässä on huomionarvoista se, että häirintä voi kohdistua vain työntekijään, mutta työntekijän työnantajaan kohdistuvasta häirinnästä ei ole yksityiskohtaista sääntelyä. Toisaalta tällainen vastuu voidaan asettaa työntekijälle työturvallisuuslain 18 § perusteella. Sen mukaan työntekijän on huolehdittava muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.  Siten voidaan katsoa, että myös työntekijän vastuuton työkäyttäytyminen voi täyttää työpaikkakiusaamisen tunnusmerkistön. Vastuutonta työkäyttäytymistä on esimerkiksi valtuuksien ylitys, yhteisten toimintatapojen noudattamatta jättäminen, työroolista lipsuminen, muiden työyhteisön jäsenten aiheeton syyttely, kohtuuttomat tunteenpurkaukset tai erikoisoikeuksien vaatiminen ja ottaminen.

Lopuksi. Työsyrjintään voi rikoslain mukaan syyllistyä vain työnantaja tai tämän edustaja. Työpaikkakiusaamisessa tekijä voi olla kuka tahansa ja kohteena voivat olla kollegat, alaiset tai esimiehet. Työntekijän vastuuton käytös tarkoittaa sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä.

Asko Valta

Oikeustieteen maisteri, eversti (res)

Asianajotoimisto Lindell Oy

  • Tehtävään määrääminen ja siirtovelvollisuus

    Virkamiehellä on velvollisuus siirtyä joukko-osastosta ja tehtävästä toiseen. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tulevaan siirtoon henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä.

  • Edunvalvojat koulutukseen

    Aliupseeriliitto järjestää vuoden 2017 aikana 12 ammattiyhdistyskurssia ja kaksi järjestötoimintakurssia. Aliupseeriliiton koulutusjärjestelmä sisältää luottamusmiesten perus- jatko- ja täydennyskursseja, yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssin, palkkausjärjestelmäkurssin sekä järjestötoiminnan peruskurssin ja puheenjohtajien neuvottelupäivät.

  • Kielitaidon kehittäminen on tärkeää

    Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin sisältyy kansainvälistä toimintaa. Siksi kielitaito on tärkeä osa Puolustusvoimien henkilöstön osaamisvaatimuksia. Jokainen aliupseeri voi parantaa valmiuksiaan kielitaidon osalta.