Siirry sisältöön

Ammattisotilaalta edellytetty käyttäytyminen

Virkamiehen ja ammattisotilaan käyttäytymisvelvoitteesta säädetään varsinaisesti virkamieslaissa, puolustusvoimalaissa ja rikoslaissa. Ammattisotilaan on hyvä perehtyä niiden keskeisiin sisältöihin.

Säädösperusteiset vaatimukset virkamiehen  ja sotilaan käyttäytymiselle löytyvät ensisijaisesti virkamieslaista (750/1994) ja erityisesti sotilaita koskevasta puolustusvoimalaista (551/2007).

Virkamieslaissa säädetään; ”virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.” Huomaa, että myös vapaa-ajalle ulottuvaa käyttäytymisvelvollisuutta tulkitaan eri tavalla sen mukaan, millaisessa asemassa tai tehtävässä virkamies on – siis ei miten hän vain työaikana työskentelee. Esimerkiksi voimakäyttökoulutuksen saanutta sotilaspoliisivirkamiestä saatetaan arvioida tuomioistuimessa eri tavalla, kuin patjavarastosta vastaavaa virkamiestä vapaa-ajalla sattuneessa hätävarjelun liioittelutilanteessa.

Laissa Puolustusvoimista on käyttäytymisvelvoite säädetty virkamieslakia yksityiskohtaisemmin: ”– ammattisotilaan on virkatehtävissään ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta puolustusvoimille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon”. Moitittavan käyttäytymisen ei tarvitse tosiasiallisesti vaarantaa luottamusta Puolustusvoimien tehtävien hoitoon, vaan riittää, että se voi vaarantaa. Esimerkiksi ammattisotilaan kuuluminen äärinationalistisen ja rikollisen Päivän Lampaat -moottoripyöräkerhon hang around -klubiin voi olla peruste hänen irtisanomiselle. Tällöin ammattisotilaan käyttäytymistä arvioidaan virkamiesoikeudellisessa menettelyssä hallinnollisena virkavastuuna.

Sotilaalle on asetettu käyttäytymisvelvoitteita myös rikoslaissa. Tässä menettelyssä toteutuu rikosoikeudellinen virkavastuu. Ammattisotilaalle yleisimmin syyksiluettu rikostyyppi on rikoslain 45:1:n palvelusrikos. Erityistä palvelusrikoksessa on se, että se saa tarkemman sisältöänsä Puolustusvoimien normeista, määräyksistä ja käskyistä. Esimerkiksi ammattisotilaan tulentarkkaajana aseiden ampumakuntoisuuden tarkastamisen laiminlyönneistä aiheutunutta onnettomuutta tarkastellaan palvelusrikoksena varomääräyksen rikkomisesta. Tavanomaisin palvelusrikoksen sisällönmäärittäjä on kuitenkin Yleinen Palvelusohjesääntö (YlPalvO), jonka mukaan esimerkiksi halventava ja epäasiallinen kielenkäyttö on kielletty. YlPalvO:sta on todettava, että osa sen määräyksistä on enemmän luonteeltaan käyttäytymistä ohjaavia, kuin määrääviä. Esimerkkinä ”reipas ja ryhdikäs” käyttäytyminen, jonka rikkominen ei mielestäni yksinomaan voi johtaa rikosoikeudellisen virkavastuun toteutumiseen.

Palvelusrikoksen rikosoikeudellinen virkavastuu voi toteutua vain palvelustehtävässä, kun taas hallinnollinen virkavastuu voi toteutua palveluksessa – siis myös vapaa-aikana – ja myös palvelustehtävässä. Huomaa, että palvelus kestää koko virkauran, mutta palvelustehtäviä hoidetaan pääsääntöisesti vain työaikana.

Asko Valta

Oikeustieteen maisteri, eversti (res)

Asianajotoimisto Lindell Oy

  • Tehtävään määräys toiselle paikkakunnalle

    Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen Puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon ja asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyjä varten (Laki puolustusvoimista 41 §).

  • Ylentäminen ja palvelusarvon antaminen

    Ammattisotilaana palveleva aliupseeristo käyttää Puolustusvoimissa palvellessaan palvelusarvoja sotilasammattihenkilöstä sotilasmestariin. Aliupseerilla on palvelusarvonsa ohella myös oma reservin sotilasarvo, joka voi olla sama tai eri kuin aliupseerin palvelusarvo.