Siirry sisältöön

Asevelvollisuutta sorkitaan taas

Asevelvollisuus puhuttaa jatkuvasti - siitä huolimatta, että Puolustusvoimat pitää nykyistä järjestelmää toimivana ja riittävänä sodan ajan joukkojen tuottamiseksi.

Kansalaiset näkevät tilanteen samanlaisena: Ammattisotilas_AnttiYlen kesäkuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan valtaosa siihen vastanneista suomalaisista – 65 prosenttia – katsoi, ettei nykyistä asevelvollisuuslakia ole tarpeen muuttaa. Silti toimivaa järjestelmää tykitetään toistuvasti.

Heinäkuun helteillä, pahimman uutispulan keskellä, keskustelua asiasta viritteli Varusmiesliitto, joka esitti sekä naisille että miehille ”pakollista” asevelvollisuutta. Perustelu oli tuttu: nykymalli koetaan epätasa-arvoisena. Liiton ehdotuksen mukaan palvelukseen valittaisiin vapaaehtoiset koko ikäluokkaa koskevista kutsunnoista sukupuolesta riippumatta. Jos halukkaita olisi vähemmän kuin tarvitaan, olisi Puolustusvoimilla oikeus velvoittaa tarvittava määrä kutsunnan alaisia palvelukseen.

Varusmiesliiton ehdottaman mallin lopputulemaa ei tarvitse arvailla. Pian minkäänlaista pakkoa ei suvaittaisi ja peruste sille olisi sama kuin tällä hetkellä – järjestelmä olisi tasa-arvoton. Ja jopa vielä syrjivämpi, kun molempia sukupuolia jouduttaisiin sorsimaan silloin, kun vain osaa porukasta pitäisi pakolla patistella palvelukseen. Sutta pakoon lähdettäessä tulisi karhu vastaan.

Tasa-arvon tavoitteleminen niin työelämässä kuin tasavallassa yleisemminkin on tuiki tärkeää. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo on suhteellisen hyvällä tolalla, vaikka tehtävää vielä riittääkin. Pitää ymmärtää, että me elämme epätäydellisyyden maailmassa, jossa jotkut asiat muuttuvat hitaasti, jos ollenkaan. Epätasa-arvoa on monenlaista – naiset ja miehet urheilevat eri sarjoissa, vain naiset joutuvat synnyttämään uusia hiilijalanjäljenjättäjiä, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, jne.

Suurin ongelma yhteiskunnassamme liittyy kuitenkin palkkatasa-arvoon. Miehet ansaitsevat naisia enemmän työmarkkinoilla – naisten euro on tätä nykyä noin 84 senttiä. Tämä on hyvä muistaa silloin, kun miesten tasa-arvottomuutta perustellaan sillä, että varusmiespalvelus hidastaa heidän opiskeluun ja ansiotyöhön pääsyä. Miehet näyttävät kuitenkin pääsevän takamatkalta hyviin asemiin.

Asiat ovat aina niin kuin ne halutaan nähdä – yksi näkee Marilynin kasvoissa soman kauneuspilkun, toinen samassa kohdassa rupisen luomen. Näin on asevelvollisuudenkin kohdalla – jokainen katsoo ilmiötä omien iiristensä läpi. Iirishän on kalvo, joka antaa silmille värin. Tasa-arvotalibaneilta toivoisi jotain tolkkua sen suhteen, mihin kohteisiin raivo puretaan.

Sytykkeitä ajankohtaiseen asevelvollisuuskeskustelun on antanut myös maan uusi hallitus. Se aikoo asettaa laajapohjaisen parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Hallitusohjelman mukaan selvityksellä tavoitellaan mm. yhdenvertaisuuden vahvistamista. Tavoite kuulostaa vaaralliselta, mutta toivoa tolkullisuudesta on, kun selvitys tehdään parlamentaarisessa komiteassa. Tällöin erilaiset näkemykset ja painotukset tulevat paremmin huomioon otetuksi.

Toivoa luo myös puolustusministeri Antti Kaikkosen lausunto asian tiimoilta. Ministeri totesi Ylen uutisessa, että yhteiskunnassa on varmasti suurempiakin tasa-arvo-ongelmia kuin vain miehiä koskeva pakollinen palvelus. Kaikkosen mukaan nykyjärjestelmä ei silti ole täysin yhdenvertainen kaikille, minkä vuoksi vaihtoehtoja kannattaa selvittää. Ministeri on mm. miettinyt asevelvollisuuden täydentämistä naisten kansalaispalveluksella.

Se, saako naisille ajateltu palvelus kannatusta, jää nähtäväksi. Ajatus ei ole uusi – hieman samansuuntaista, tosin radikaalimpaa, uudistusta esitti viime vuonna Elisabeth Rehnin elämäntyötä jatkava ajatushautomo Bank of Ideas. Sittemmin Turvallisuuskomitean johdolla tehtiin selvitys ehdotetun kansalaispalveluksen viranomaistarpeesta sekä eri hallinnonalojen kyvystä huolehtia tähän liittyvästä koulutuksesta. Selvityksessä todettiin, ettei tarvetta tällaiselle palvelukselle ollut juuri nimeksikään.

Yleistä asevelvollisuutta puoltavat monet seikat. Järjestelmä on kustannustehokkain tapa varmistaa Suomen turvallisuus, ja yksilöille se tuottaa monia hyötyjä – varusmiespalveluksessa kunto kohenee ja sosiaaliset taidot kehittyvät. Tutkimuksen mukaan palvelus edistää myös menestymistä työmarkkinoilla. Hallitusohjelmassakin myönnetään, että asevelvollisuus tukee yhteiskunnallista koheesiota ja luo perustaa maanpuolustustahdolle.

Toivotaan, että veneen keikuttajista huolimatta pystymme edelleen säilyttämään ylivertaisen asevelvollisuusjärjestelmämme.

Ammattisotilas_Terveisin Antti


Antti Kymäläinen

  • Johtamisen uudet tuulet

    Jokin aika sitten kolumnoin tällä samalla areenalla esimiehistön välttämättömyydestä työpaikoilla. Ja kuinka väärässä taas olinkaan - tässäkin kysymyksessä. Asiaan on nimittäin saatu uutta valaistusta tuoreen johtamisraamatun julkaisun myötä.

  • Kulinaarista gastronomiaa kenttäolosuhteisiin

    Puolustusvoimissa kokeiltiin alkuvuonna uutta muonituskonseptia, jossa maastoon toimitettavan lämpimän ruuan sijaan varusmiehille annetiin päivällä purtaviksi pussillinen pähkinöitä, patukoita ja pasteijoita. Kokeilu oli osa Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelmaa, jolla varusmieskoulutusta kehitetään nykyaikaisemmaksi.

  • Kauheus on katsojan silmissä

    Kalat eivät ilmeile inhimillisesti tai ääntele ihmisen korviin kuuluvalla taajuudella, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne tuntisi kipua, stressiä ja pelkoa, kirjoittivat eläinsuojelun aktiivit Helsingin Sanomissa (HS 17.6.).