Siirry sisältöön

Sairastumispäivän työaikamerkintä

Äkillinen sairastuminen kesken työpäivän on harmillista. Monesti keskeytynyttä työtä tekemään tarvitaan korvaaja. Aloitetaan soittokierros, jotta uusi työntekijä saadaan paikalle. Sairastunut hakeutuu hoitamaan itseään.

Erityistä harmia on aiheuttanut kesken työpäivän sairastuneen työaikamerkintä kyseiseltä päivältä. Useissa hallintoyksiköissä sairastumispäivän työaikamerkintä oli ohjeistettu niin, että suunniteltu työaika merkitään työajaksi. Toisissa taas laskettiin työaikajakson keskimääräinen päivittäistyöaika, eli 7 tuntia 45 minuuttia. Löytyipä muitakin soveltamisvaihtoehtoja.
Epäselvyys työaikamerkinnässä on vuosien saatossa nostanut päätään useaankin otteeseen. Asiasta on käyty välittömiä neuvonpitoja joukko-osastoissa ja paikallisneuvotteluja Pääesikunnassa. Erimielisyydet on aina sovittu niin, että työaikamerkintä sairastumispäivältä on vahvistetussa työvuorosuunnitelmassa oleva työaikamerkintä.
Keväällä 2016 tapahtui taas aliupseerin sairastuminen kesken työvuoroluettelossa suunnitellun päivystysvuoron. Joukko-osastossa oltiin sitä mieltä, että työajaksi merkitään säännöllisen työajan pituus, joka tässä tapauksessa oli 7 tuntia 39 minuuttia. Aliupseeriliitossa oltiin eri mieltä asiasta, eli sairastumispäivän työaikamerkinnäksi tulee merkitä työvuoroluettelon mukainen 16 tunnin työaika. Asia vietiin paikallisneuvotteluun Pääesikuntaan, joka yllätykseksemme päätyi erimieliseksi!
Pääsopijamme Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry oli puolellamme erimielisyysasiassa, ja vei asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Perusteena oli ensinnä silloinen säännöllinen työaika 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon työjaksossa. Aliupseerin päivittäinen työaika on määräytynyt vahvistetun työvuorosuunnitelman mukaisesti, jolloin aliupseerin oli velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Toiseksi katsottiin, että työnantajan vakiintunut tulkinta on johdonmukaisesti ollut sellainen, että sairastumispäivän työaikamerkintä on ollut vahvistettuun työvuoroluetteloon suunniteltu työaika.
Asian käsittely työtuomioistuimessa venyi suht’ pitkäksi viime hetken todistajanvaihdosten takia. Oma osansa oli myös tuomioistuimen henkilökunnan vaihtumisella. Henkilötodistajia oikeuskäsittelyssä oli kaikkiaan 13, myös todistajien erilaiset kiireet vaikuttivat pääkäsittelypäivien siirtymiseen yhä pidemmälle. Pääkäsittely päästiin pitämään lopulta huhtikuussa 2019 ja kesäkuun puolessavälissä työtuomioistuin antoi tuomion R107/17. Tuomiolauselmassaan työtuomioistuin vahvisti puolustusvoimien työaikasopimuksen oikeaksi tulkinnaksi sen, että sairastumispäivän työajaksi tulee merkitä vahvistetun työvuorosuunnitelman mukainen työaika (tässä erimielisyyden alla olevassa tapauksessa siis 16 tuntia). Lisäksi tuomittiin valtiovarainministeriö maksamaan hyvityssakkoa JHL:lle työaikasopimuksen määräyksen tietensä rikkomisesta ja korvaamaan JHL:n oikeudenkäyntikulut.

Jatkossa työpisteillä on siis yksi murhe vähemmän työntekijän sairastuessa kesken työpäivän. Työajaksi merkitään yksiselitteisesti suunniteltu työaika. Erilaisten haittatyökorvausten, kuten iltatyö-ja yötyölisien sekä lauantai- tai sunnuntaityökorvausten ja aattopäivänlisien osalta huomioidaan kuitenkin vain tosiasiallisesti tehty työaika. Tilanteissa, jolloin henkilö on ilmoittautunut sairaaksi, eikä ole aloittanut työntekoa ennen sairastumista, on työaikamerkinnällisesti keskeytyspäivä.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Sinun edunvalvojasi

    Aliupseeriliiton päätehtävä on jäsenten tehokas edunvalvonta. Liitolla on vahva, koulutettu ja osaava edunvalvontaorganisaatio. Organisaatiolla on vankka kokemus, selkeä näkemys jäsenten mielipiteistä ja luottamukselliset suhteet työnantajaan. Liitto kouluttaa luottamusmiehet ja järjestää heille säännöllisesti täydennyskoulutusta.

  • Koppi uusista aliupseereista

    Jokaisen aliupseerin työpaikalla on aliupseerien itsensä valitsema luottamusmies. Luottamusmiehen tärkeänä tehtävänä on kertoa uusille aliupseereille oman ammattiryhmän toiminnasta sekä aliupseeriyhdistyksen ja Aliupseeriliiton tarjoamista palveluista.

  • Osaamisen kehittäminen on osa virkauraa

    Aliupseerikoulutus lukeutuu Puolustusvoimissa annettavaan henkilöstön täydennyskoulutukseen. Miten se siis eroaa upseerikoulutuksesta? Täydennyskoulutus ei johda tutkintoon. Aliupseereiden täydennyskoulutuksella on kuitenkin tärkeä merkitys osaamisen nousujohteisessa kehittämisessä sekä suora vaikutus tehtävätasoilla etenemiseen.