Siirry sisältöön

Vuosiloman pelisäännöt

Vuosiloman tarkoituksena on tarjota mahdollisuus palautua työnteon rasituksista ja virkistäytyä psyykkisesti ja fyysisesti. Loma edesauttaa myös virkamiehen ja perhe-elämän sekä muun elämän yhteensovittamista.

Virkamies ansaitsee lomapäivänsä lomanmääräytymisvuoden (1.4.2019 – 31.3.2020) aikana tekemiensä täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin virkamies on ollut virassa tai virkasuhteessa vähintään 18 kalenteripäivää.

Vuosilomasta on annettava 20 päivää yhdenjaksoisena lomakaudella. Tästä voidaan tosin poiketa virkamiehen kanssa sopien siten, että vähintään 10 lomapäivää annetaan yhdenjaksoisena ja tämän ylittävä loman osa yhdessä tai useammassa jaksossa. Virasto ja virkamies voivat sopia, että nämä jäljellä olevat lomapäivät sijoitetaan ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy ennen seuraavan vuoden toukokuun 1. päivää. Vuoden 2019 lomapäivät on siis käytettävä 30.4.2020 mennessä.

Pääesikunnan ohjeen mukaan vuosiloma on annettava aina lähtökohtaisesti yhtäjaksoisena. Mikäli loma on tarpeellista pilkkoa osiin esimerkiksi viikonlopun osalta, pitää pilkkomiselle olla toiminnallinen syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi työvuoroluettelon mukainen työvuoro tai varallaolo. Vapaapäivä ei voi olla peruste loman pilkkomiseen.

Työnantaja päättää vuosiloman ajankohdasta

Lomakausi alkaa 1.6. ja päättyy 30.9. Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan noudattaen tasapuolisuutta henkilöstön lomien sijoittelussa, kuultuaan ensin virkamiestä. Hallintoyksikön työnantajavirkamies tai hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätty virkamies vahvistaa vuosilomasuunnitelman kirjallisesti viimeistään lomavuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa vain sopimalla virkamiehen ja työnantajan välillä, ellei kysymyksessä ole erittäin painava syy. Tämän syyn tulee liittyä julkisen vallan käyttöön, tai se on välttämätöntä julkisyhteisön laissa säädettyjen terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Virkamiehellä on siis lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että vuosiloman saa pitää suunniteltuna ajankohtana. Virkamiehellä on myös oikeus saada korvausta, mikäli vahvistetun vuosiloman siirtämisestä tai keskeyttämisestä aiheutuu virkamiehelle vahinkoa. Tällainen vahinko on esimerkiksi matkalippujen tai majoitusten peruuttamisesta syntyneet kulut. Syntynyt kulu on aina pystyttävä osoittamaan tositteilla.

Arkipäivät ovat lomapäiviä

Arkipäivät kuluttavat vuosilomaa. Arkipäiviksi ei lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa ja itsenäisyys- ja vapunpäivää. Tavallisella kalenteriviikolla lomaa kuluu viisi päivää. Lomaviikkojen väliin jäävät lauantait ja sunnuntait kuuluvat lomaan, vaikka eivät kuluta lomapäiviä. Sama koskee myös muuta seitsemän vuorokauden pituista, lomapäivällä alkavaa ja päättyvää jaksoa jonka kaikki arkipäivät ovat lomapäiviä.

Mikäli virkamies sairastuu ennen tai vuosiloman aikana, tulee hänen pyytää vuosiloma siirtoa. Silloin ei menetetä sovittuja vuosilomapäiviä vaan ne siirtyvät myöhemmin pidettäväksi. Työkyvyttömyydestä on ilmoitettava viivytyksettä työnantajalle ja toimitettava aina lääkärintodistus.

Kilpailukykysopimukseen liittynyt lomarahojen määräaikainen alentaminen vuosilta 2017–2019 on päättynyt. Lomavuotena 2020 lomarahat tulevat valtion virkamiehille maksuun täysimääräisinä.

Täydellisen vuosilomasopimuksen löydät Puolustusvoimien TORNI-portaalista tai lähimmältä luottamusmieheltä.

Teksti ja kuvat: Aleksi Laurila

Pääluottamusmies

Merivoimat

  • Jäsenen aloitteet edustajistoon

    Kun yksittäinen jäsen haluaa parannusta palvelussuhteen ehtoihin tai työn tekemiseen liittyviin asioihin, hän ottaa yhteyttä yhdistyksensä toimijoihin. Yhdistyksen avulla asia voi ratketa paikallisesti tai sitten yhdistys jalostaa oman jäsenensä ajatuksen aloitteeksi Aliupseeriliiton edustajiston kokoukseen.

  • Hyvä käytös on sallittua

    Häirintää ja epäasiallista käytöstä tapahtuu yllättävän monessa työyhteisössä. Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen kohteluun mahdollisimman nopeasti siitä tiedon saatuaan. Jos tilanne pitkittyy, kohteeksi joutuneen terveys voi vaarantua, työyhteisö kuormittua ja hyvinvointi työpaikalla heikentyä.