Toimisto siirtyi etätyöhön

Puheenjohtaja Jyrki Surkka perusti kotitoimistonsa ensin keittiöön, ruokapöydän ääreen. Uuden työpöydän myötä toimisto siirtyi makuuhuoneeseen. Puheenjohtaja on käynyt ajoittain Pasilan toimistolla ja johti sieltä käsin esimerkiksi huhtikuun hallituksen etäkokouksen.

– Erilaiset neuvottelut pystytään kyllä hoitamaan etävälineillä. Niiden luonne kuitenkin muuttuu, eikä asioiden käsittely ole samanlaista kuin kasvokkaisissa tilanteissa.

Surkka näkee, että jatkossakin hallinon kokouksia voitaisiin järjestää etänä.

– Videoneuvottelut ovat tehokkaita esimerkiksi eri asioiden valmistelutyössä. Lähikontaktit ovat kuitenkin arvokkaita ja asioiden käsittely on syvällisempää, kun istutaan saman pöydän ääressä.

Pääluottamusmies Terho Eironen työskentelee kotonaan siirrettävässä työpisteessä. Se koostuu työpöydästä tietokoneesta, lisänäytöstä ja kuulokkeista. Ensimmäinen etätyöviikko oli Eiroselle haastavin.

– Olen tottunut kasvokkain toimimiseen, työkavereiden kanssa ajatusten vaihtoon kahvi- ja lounastauoilla. Nyt käytämme sosiaaliseen kanssakäymiseen erilaisia kokouskäyttöön suunniteltuja verkkoalustoja.

Eironen liikkuu säännöllisesti ja monipuolisesti. Myös poikkeustilanteessa hän on löytänyt ihanteellisen liikkumisrytmin.

– Pois jääneet työmatkat pyrin korvaamaan aamukävelyllä ennen töiden aloittamista. Puolessa välissä työpäivää pidän pienen jumppahetken.

Pääluottamusmies Marit Lammes on työskennellyt ensisijaisesti kotonaan Maskussa. Isossa omakotitalossa on kirjasto, mikä toimii nyt työhuoneena. Vaikka työhuone ja työkalut ovat kunnossa, Lammes kaipaa päivittäistä ajatustenvaihtoa työkavereiden kanssa.

– Puhelimitse tai videoyhteydellä toteutetut tapaamiset jäävät hieman ”ohuemmiksi” kuin kasvokkain tapaamiset. Työhöni kuuluu erilaiset tapaamiset yhteistyökumppaneiden kanssa viikoittain. Nyt kaikki hoidetaan sähköisesti.

Lammes kulkee usein kodin ja työpaikan välisiä matkoja kävellen.

– Koska työmatkojakaan ei nyt ole, olen pyrkinyt työn lomassa osallistumaan Helsingin kaupungin Urheiluhallien verkossa toteutettuihin puolen tunnin live-jumppiin päivittäin.

Eirosella ja Lammekselle on tähänkin asti ollut hyvät edellytykset etätyöntekoon. He eivät kuitenkaan ole näin laajalti etätyöskentelyä hyödyntäneet. Molemmat näkevät, että etätyön ehdottomia etuja on mahdollisuus keskittyä paremmin hoidettaviin asioihin. Myös kokoukset ovat olleet tehokkaita myös etänä pidettynä.

Myös pääsihteeri Asta Ruuskanen työskentelee keittiön pöydän äärellä. Kaikki hänen työssään tarvitsemat tiedot kulkevat kannettavan tietokoneen mukana. Kotitoimistoon kuuluu myös sujuva nettiyhteys ja puhelin. Myös Ruuskanen kokee, että etätyöjakson aikana hänellä on ollut aikaisempaa paremmin aikaa keskittyä aikaa ja ajatustyötä vaativiin tehtäviin.

– Monilta osin työn sisällöt ovat pysyneet entisenlaisina. Työni sisältää paljon yhteydenpitoa erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Monet näistä asioista ovat olleet täysin jäähyllä poikkeustilanteen ajan. Liiton toiminnan kannalta välttämättömät ja tarpeelliset asiat on hoidettu puhelimitse, sähköpostitse tai Teams-kokouksina. Monet vähemmän tärkeät asiat ovat jääneet odottamaan tilanteen normalisoitumista.

Toimistosihteeri Jaana Pakarinen perusti kotitoimistonsa keittiön pöydälle. Hän käy noin kerran viikossa Pasilan toimistolla. Pakarisella ei ollut entuudestaan kokemusta etätyön tekemisestä ja oli hieman epäileväinen sen suhteen, onnistuuko työ kotoa käsin.

– Yllättävän hyvin etätyö on onnistunut. Olen siis todistanut itselleni, että minunkin työtäni voi tehdä etänä tarvittaessa. Tosin se vaatii kyllä vähintään kerran viikossa käyntiä toimistolla.

Pakarinen kaipaa sosiaalista kanssakäymistä. Etäpalaverit ja puhelinkeskustelut eivät kohtaamista korvaa. Etätyössä ei myöskään tule päivän mittaan luontevaa liikkumista.

– Istumista tulee enemmän, joten on pakko välillä jaloitella. Työpäivän jälkeen olen pyrkinyt lähtemään lenkille ja haukkamaan raitista ilmaa, näin saa kummasti virtaa lisää. Kaipaan kyllä selkeää päivärytmiä eli menemistä työpaikalle ja sieltä lähtemistä.