Vääpelit varusmiesten tukena
Vääpelit Marko Konster ja Markus Viitanen ovat työskennelleet koko virkauransa Karjalan prikaatissa. Molemmilla on laaja kokemus varusmiesten kanssa työskentelystä.
varusmiessukupolvia ja seuranneet heidän osaamisensa kehittymistä. Vaikka varusmiesten fyysisen kunnon kehittymisestä kannetaan laajalti huolta, ovat Konster ja Viitanen enemmän huolissaan varusmiesten henkisestä kunnosta.
– Työpäivän aikana saattaa joutua käyttämään kaikki psykologin, sosiaalityöntekijän, kuraattorin taidot mitä osaa. Joskus taas riittää, että kuuntelee.
Varusmiesten keskeyttämisprosentti on ollut hienoisessa kasvussa. Viitanen on erityisen huolissaan keskeyttämisen takana olevien syiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.
– Keskeyttämiset johtuvat entistä enemmän mielenterveydellisistä syistä. Yhteiskunnallisesti tästä on muodostumassa suuri haaste.
Viitanen uskoo, että Puolustusvoimien varusmieskoulutuksen uudistamiseen tähtäävä Koulutus 2020-ohjelma tulee vaikuttamaan koulutuskulttuuriin ja koulutuksen laatuun positiivisesti. Koulutuskulttuuri on muutenkin Viitasen mielestä kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosina.
– Laadukas koulutus on henkilökunnalle kunnia-asia. Ammattisotilaiden koulutuskulttuuriin ja koulutustaitoon on mielestäni panostettu ansiokkaasti. Nykyään koulutus on enemmän kantahenkilökunnan johtamaa ja siten myös laadukkaampaa.
Varusmiehet ovat Konsterin mukaan erittäin lahjakkaita oppimaan uusia asioita. Suurimalla osalla on hyvä motivaatio, ja he suorittavat palveluksen parhaan kykynsä mukaan. Konster kokee erityisen palkitsevana työssään sen, että hän saa jokaisessa saapumiserässä nähdä miten varusmiehet kasvavasta pelokkaasta ja epävarmasta alokkaasta itsevarmaksi ja tiedoiltaan ja taidoiltaan kykeneväksi aliupseeriksi.
Kokeneita kouluttajia
Kouluttajaosaamisen kartuttua Konsterille tarjottiin mahdollisuutta toimia kriisinhallintatehtäviin lähtevän yksikköupseerin sijaisena hyvin pikaisella aikataululla.
– Pikaisella kolmen päivän perehdytyksellä aloitin vääpelitaipaleeni. Vuonna 2012 sain pysyvän tehtävään määräyksen yksikön vääpeliksi. Toimin nykyään aliupseerikoulussa yksikön vääpelinä.
Tällä hetkellä Konster toimii myös oman joukkoyksikkönsä fyysisen kunnon testaajana.
Viitanen on toiminut pääosin viestiaselajin tehtävissä. Varusmiespalveluksen jälkeen hän ehti olla neljä päivää reservissä ennen, kun aloitti sopimussotilaana. Ensimmäiset kahdeksan vuotta työurasta hän koulutti kaapelijoukkueita. Sen jälkeen hän siirtyi komentopaikkajoukkueen kouluttajaksi. Tällä hetkellä hän toimii aliupseerikurssilla linjanjohtajana.
– Lisäksi olen toiminut kymmenen vuotta vääpelin sijaisena. Varsinaisen päätehtäväni ohessa olen kouluttanut muun muassa joukkoyksikön taistelupelastajia, lääkintämiehiä, kuljettajakoulutettuja ja sotilaspoliiseja.
Molemmat vääpelit ovat suorittaneet aliupseerien perus- ja yleiskurssit. Sen lisäksi he ovat aktiivisesti kouluttautuneet asioihin, jotka antavat mahdollisuuden työskennellä monipuolisissa tehtävissä.
Rutiineja ja vaihtelua
Vääpeli Konsterin tyypillinen työpäivä alkaa henkilökunnan kokoontumisella kouluttajien huoneeseen missä aamukahvin ohessa käydään pikaisesti läpi päivän ohjelma. Sen jälkeen hän tapaa päivystäjän, toimistoaliupseerin ja kirjurin.
– Vaikka päivät noudattavat samaa linjaa ja pidän rutiineista, varusmiehet osaavat päivittäin yllättää siten, että aina tulee joku normaalista poikkeava asia eteen.
Konster pitää virkistävänä vaihteluna mahdollisuutta
osallistua aliupseerioppilaiden koulutukseen. Myös sotaharjoitukset katkaisevat arjen ja tuovat kaivattua vaihtelua. Parhaillaan hän valmistautuu joukkoyksikön taisteluampumaharjoituksen varoupseerin tehtäviin. Konsterilla on kaikkien koulutuksessa olevien asejärjestelmien oikeudet.
– On hyvä päästä välillä juurilleen ja säilyttää osaaminen myös omaa SA-tehtävää ajatellen.
Vääpeli Viitasen työpäivät eivät ole toistensa kaltaisia. Vaikka tietyt asiat toistuvat säännöllisesti, työn sisällöt ovat kovin vaihtelevia.
– Työni sisältää paljon perusmenetelmiä, määräaikoja ja ennen kaikkea palvelusturvallisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka pysyvät aina jotakuinkin samana. Esimerkiksi taisteluammuntoja johtaessa päiviin liittyy tietty rytmi ja tietyt toimenpiteet, jotka tehdään aina samalla tavalla ja ovat muodostuneet rutiiniksi. Joukko, ammunta ja suoritukset ovat aina kuitenkin erilaisia.
Vääpeli Konster:
Parasta työssäni on toiminnan vapaus ja mahdollisuus järjestellä omat työtehtävät itselleen järkevimmiksi. Onnistumisen tunteita tuo se, kun varusmiesten ja henkilökunnan asiat ovat kunnossa siltä osin mihin niihin itse kykenee vaikuttamaan ja arki rullaa. Silloin olet tehnyt työsi hyvin!
Haastavinta työssäni lienee kaikkien kokonaisuuksien hallinta. Olen yksikössä missä koulutamme aliupseerikurssilla kahta eri linjaa, varuskunnan suojajaosta, sekä kuljettajia että IT-VYKS taistelijoita. Varusmiesten tietoja pitää hallita SAP:ssa, huolehtia heidän hyvinvoinnistaan sekä valvoa heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.
Vääpeli Viitanen:
Parasta työssäni on se, että tehtäväkenttäni on melko laaja. Toimin aliupseerikurssilla linjanjohtajana, mutta kalenteri täyttyy muun muassa vääpelin sijaisuuteen liittyvistä työtehtävistä, taisteluammuntojen suunnittelusta ja toteuttamisesta, sekä voimakeinojen käytön harjoittelusta. Tehtäväni parhaita puolia onkin monipuolisuus ja haastavuus.
Haastavinta työssäni. Olen saanut laajasti koulutusta moniin eri toimintoihin. Tämä mahdollistaa työtehtävien vaihtelevan kirjon. Samalla se on myös työssäni haastavinta. Yksikkömme henkilökunta on keskimäärin nuorta ja vasta virkauransa alussa. Näin ollen saan paljon vastuuta yksikön ja joukkoyksikön toiminnassa, joka toisinaan vaikeuttaa ajankäytön tehokasta suunnittelua. Olen kokenut tämän kuitenkin pääosin positiivisena ongelmana.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Kuljetusalan ammattilainen
Ylivääpeli Matti Manerus (41) on kuljetusalan ammattilainen. Hän työskenteli alalla jo ennen armeijaa ja siirtyi Puolustusvoimiin töihin pian armeijan jälkeen.
-
Taustalla huutelu ei auta
Ylikersantti Juhopekka Järvinen valittiin keväällä 2014 Haminan aliupseerit ry:n hallitukseen ja varapuheenjohtajaksi. Pari vuotta yhdistyksen hallituksessa oppia saatuaan, hänet valittiin viime vuonna myös Maasotakoulun varaluottamusmieheksi Haminaan.
-
Pohjoismaista koulutusyhteistyötä
Vuonna 2014 käynnistynyt Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö (FISE) laajeni vuoden 2018 alussa koskemaan aliupseeriston koulutusta. Ensimmäinen koulutusvaihtoon Suomeen tullut ruotsalainen aliupseeri oli ylikersantti Stefan Peltonen.