Kuljetusalan ammattilainen

Varusmiespalveluksen kunnialla suorittanut Manerus ei pitkään ollut siviilissä. Keski-Suomen rykmentistä otettiin pian yhteyttä häneen ja pyydettiin töihin. Kiinnostus Puolustusvoimiin työnantajana oli herännyt varusmiespalveluksen lopulla ja uusi työ tarjosi mielekästä kuljetusalan työtä.

– Minusta tuli tuolloin ajoneuvojoukkueen johtaja kuljetuskeskukseen. Sotilasammattihenkilön viran sain 1 vuoden ja 11 sopimussotilasjakson jälkeen.

Vuonna 2010 Manerus sai mahdollisuuden työskennellä saapumiserän johtajana Pioneerirykmentin autokoulussa. Puolustusvoimauudistus ja sen myötä Pioneerirykmentin lakkauttaminen tarkoitti miehelle uuden työpaikan etsimistä.

– Ilmoitin jo hyvissä ajoin, että jos Jyväskylän alueelta löytyy töitä, voin jatkaa Puolustusvoimissa.

– Kun ajoin kotoa töihin Keuruulle, työmatkani oli 120 kilometriä yhteen suuntaan. Tikkakoskelle siirryttyäni matka oli vain 40 kilometriä.

Monipuolista ja itsenäistä työtä

Tällä hetkellä Manerus työskentelee Ilmasotakoulun kuljetuskeskuksessa, kuljetustoimiston päällikkönä.

– Johdan siellä kuljetusten suunnittelua. Ilmasotakoulun sotilaskuljettajat, varusmiehet, ovat minun alaisuudessani.

Manerus kuvaa työtään monipuoliseksi, mielenkiintoiseksi ja itsenäiseksi. Miehen veri vetää välillä myös tien päälle. Hän tekeekin mielellään kuljetuksia, kun kuljettajaresurssista on pulaa.

–    Parasta työssäni ovat monialaiset työtehtävät ja toiminnan vapaus. Kokonaisuuden hallinta on ehkä haastavinta. Kaikki tähänastiset työt ovat olleet haluttuja, mielenkiintoisia ja vaativia. Jokainen tehtävä on ollut mielekäs.

Varusmiesten kiinnostus autoihin ja kuljetusalaan on Maneruksen mukaan säilynyt samanlaisena, kun hänen nuoruudessaan. Varusmiesten moponviritys ja -korjaustaidot ovat ehkä hieman vähentyneet.

– Varusmiehet ovat hyvin motivoituneita. Monilla on kuljetusalan, konelinjan tai maanrakennuslinjan ammattikoulutausta. Puolustusvoimien vahvuutena on se, että varusmiehet voivat suorittaa meillä rekkakortin. Osa heistä jääkin kuljetusalalle töihin.

Manerus on kehittänyt osaamistaan aktiivisesti koko työssäoloajan. Virkaurakurssien lisäksi hän on kouluttautunut muun muassa panssariajoneuvo- ja liikenneopettajaksi. Virkaurakurssit ovat olleet hyödyllisiä ja antaneet hyviä valmiuksia. Kritiikkiäkin aliupseerien koulutusjärjestelmää kohtaan hänellä toki on ollut.

– Perustason opinnot (SAMOJ1) olivat hyvät. Sain paljon valmiuksia työn tekoon. Sain tietoa varusmiesten kouluttamisesta ja eri välineiden käytöstä. SAMOJ2 ja mestarikurssi olivat kertausta ja niissä oli paljon ihan peruskurssiainesta. Olen antanut tästä palautetta ja uudessa koulutusjärjestelmässä monia asioita onkin korjattu.

Tuntikausia tien päällä

Tällä hetkellä Maneruksen työmatka on 112 kilometriä yhteen suuntaan. Edestakaiseen matkaan menee kolmisen tuntia päivässä. Työaikajoustot mahdollistavat kuitenkin miehelle mielekkään tavan rytmittää työ- ja yksityiselämää.

– Työpäivät ovat pitkiä. Pitkä työmatka mahdollistaa sen, että työasiat jäävät työpaikalle. En koe työmatkoja raskaana. Toki polttoaineen hinnoissa pitkä matka tuntuu ja pimeässä ajaminen on välillä raskasta.

Ajoneuvot ja ajaminen täyttävät myös melko lailla Maneruksen perheen vapaa-ajan. Manerus aloitti autourheilun kuusitoistavuotiaana jokamiesluokassa.

– Olen harrastanut autourheilua koko ikäni. Ralli on nykyinen lajini. Se on hieno harrastus. Kierrämme vaimon kanssa yhdessä rallin SM-sarjaa. Tälle vuodelle meillä oli suunnitelmissa seitsemän kilpailua. Koronatilanteen takia niistä toteutuu viisi.

Maneruksen perhe etsii parhaillaan uutta kotia. Toiveena on, että uusi koti löytyy lähempää työpaikkaa. Eikä oli haitaksi, jos pihalla olisi oma rakennus ralliautolle.

Kuvat: Vesa Pöntiö, Olavi Reponen, Jani Kekoni, Heli Manerus