Siirry sisältöön

Tykkimestarina ohjusveneellä

Ylikersantti Joonas Kuivalainen (31) työskentelee ohjusveneellä tykkimestarina. Hän on myös menestyksekäs ja monipuolinen urheilija, joka niittää mestaruuksia Suomessa ja kansainvälisillä areenoilla.

Kuivalaisen sotilasura käynnistyi vuonna 2011 varusmiehenä Sukeltajakoulussa. Ura meinasi loppua lyhyeen, kun hän altistui palvelusaikana homeelle ja joutui lopettamaan sukeltamisen. Hänet siirrettiin lennossa jatkamaan palvelusta miinalaiva Pohjanmaalle.

Minusta tuli konealiupseeri ja myöhemmin ylenin kersantiksi. Halusin lisää haasteita, joten hakeuduin jälki-RUK:iin. Loppupalvelukseni suoritin Merisotakoulussa laivastolinjalla.

Kuivalainen opiskeli ennen varusmiespalvelusta kiinteistönhoitajaksi ja LVI-asentajaksi. Hän oli suorittanut myös järjestyksenvalvojan ja uinninvalvojan tutkinnot. Armeijan jälkeen hän työskenteli rakennusalalla ja oli hetken sopimussotilaana Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa.  Kun rakennustyöt alkoivat vähetä, hän huomasi työpaikkailmoituksen ohjusveneen taisteluvälinealiupseerin paikasta. Hän sai paikan ja aloitti tehtävässä heinäkuussa 2013.

Kuivalainen on tähän mennessä työskennellyt Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneillä taisteluvälinealiupseerina ja aluksen pursimiehenä. Hän osallistui myös EU:n EUNAVFOR MED Sophia -operaatioon Välimerellä vuosina 2017-2018 tilannealiupseerin roolissa. Tällä hetkellä hän on Rauma-luokan ohjusveneellä tykkimestarina. Aluksen päätehtävänä on Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen.

Vastuullani on pitää alus, sen kalusto ja materiaali operatiivisessa kunnossa. Vastuullani on muun muassa aseistuksen tarkastukset, huollot ja ampumatarvikkeiden kunnossapito huolehtiminen, ylläpito, koulutus ja dokumentointi. Varusmiehien kouluttaminen, valvominen ja liikuttaminen kuuluvat myös työnkuvaani.

Todellisia moniosaajia

Kuivalainen arvostaa työssään vapautta ja vastuuta. Hän tuntee oman vastuualueensa ja hänelle asetetut tavoitteet ja tietää mitä häneltä odotetaan.

Parasta on se, että voin itse suunnitella ja toteuttaa työt, siten että alus valmiina seuraavan tehtävään. Ennen merelle lähtöä aluksen aseet tulee olla tarkastettuna ja meillä tulee olla riittävästi ampumatarvikkeita. Jos varusmiehille on suunniteltu ammuntoja, heidät tulee kouluttaa tehtäviinsä. Jos kalustossa on puutteita, ne tulee korjata. Minulle annetaan reunaehdot ja asioiden tulee olla valmiina, kun lähdemme liikkeelle.

Oman haasteensa mielenkiintoiseen työhön tuo se, että pienen aluksen pienellä henkilökuntamäärällä tulee pystyä suorittamaan samat tehtävät, mitä isommat alukset tekevät suuremmalla henkilömäärällä. Aluksen ja sen henkilökunnan tulee kaikissa tilanteissa olla merikelpoisia. Kuivalainen kertoo, että siksi aluksella on runsaasti niin sanottuja rinnakkaistehtäviä.

Rauma-luokan ohjusveneillä on todella paljon niin sanottuja rinnakkaistehtäviä. Suurimman osan työntekijäistä tulee olla moniosaaja. Itse olen tykkimestari ja ilmapuolustus/tilannekuva/tykistöoperaattori. Lisäksi toimin aluksella savusukeltajana sekä pintapelastajana.  Kaikkien tehtävien kelpoisuuksien tulee aina olla voimassa.  Tehtävät vaativat myös jatkuvaa kunnon ylläpitämistä ja säännöllistä kouluttautumista. Esimerkiksi nimettyjen savusukeltajien tulee suorittaa vuosittain kylmä- ja kuumasukellusnäytöt, lihaskuntotestit tarpeeksi hyvillä tuloksilla sekä merikelpoisuustarkastuksessa saada lupa toimia pelastussukeltajana.

Töiden järjestely vaatii hyvää suunnittelua. Kuivalainen korostaa, että kun työt suunnittelee hyvin, suurikin määrä tehtäviä on toteutettavissa kunnialla.

Työ ohjusveneellä on intensiivistä ja työskentelyrytmi vaatii työntekijöiltä vankkaa sitoutumista työhön sekä sopeutumista äkillisiin muutoksiin.

Tulimme juuri kymmenen päivän meriseikkailulta ja kohta lähdemme taas kahdeksi viikoksi merelle. Teemme töitä normaalisti neljän tunnin vuoroissa, mutta hälytyksillä, sotaharjoituksissa ja monissa muissa tehtävissä ei juurikaan vapaavahtia kerkeä viettämään. Päivät ovat työntäytteisiä ja välillä suhteellisen raskaita. Palautuminen tällaisen jälkeen normaaliin perhearkeen on välillä hankalaa ja siihen menee näin vanhemmiten yhä enemmän aikaa. 

Tavoitteellista urheilua

Kuivalainen on harjoitellut ammattimaisesti eri urheilulajeja koko ikänsä. Monilahjakas urheilija on menestynyt useissa lajeissa SM-, EM- ja MM-tasolla. Kuivalainen on harjoitellut tavoitteellisesti tähän mennessä muun muassa uintia, meri-5-ottelua, sisäsoutua ja hengenpelastusta. Uusia lajeja miehen valikoimassa ovat leuanveto ja costal beach sprint -soutu.

Kuivalaisella on sisäsoudussa tältä vuodelta kaksi tuoretta maailmanmestaruutta ja suomenmestaruus. Meri-5-ottelun EM-kultaa hän voitti viimeksi vuonna 2019. Hengenpelastuksessa hänellä on neljä SM-kultaa. Tavoitteellisen uinnin harrastamisen hän lopetti vuonna 2012, mutta on leikitellyt ajatuksella, että osallistuisi taas kilpailuihin. Ensimmäinen arvokisamitali leuanvedossa on tavoitteena saada kesäkuussa, leuanvedon SM-kilpailuissa.

Lähes kaksimetrisen ja 116-kiloisen miehen urheiluharjoitusten suunnittelu ja toteuttaminen pienellä ohjusveneellä vaatii ilmiömaista suunnittelua.

Haasteena on se, että olen maajoukkuetason urheilija. Minä treenaan aluksellakin ja treenin ja työn yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Ohjusveneellä ei ole tiloja treenata, treenit suoritetaankin ahtaalla käytävällä.

Kuivalaisen perhe tukee miehen tavoitteellista urheiluharrastusta.

Ilman kannustavaa ja ymmärtävää vaimoa ja lapsia, jotka tukevat minua, en pystyisi harrastamaan oikeastaan mitään. Tämä työ on raskasta ja haastava myös heille. Kun siihen vielä lisätään ammattimainen urheilu päälle, niin on hässäkkä valmis.

Uuden edessä

Merivoimille rakennetaan parhaillaan uusia korvetteja.  Ne tulevat käyttöön vuoteen 2028 mennessä. Muutoksen myötä seitsemän nykyistä alusta poistetaan käytöstä. Kuivalainen näkee muutoksessa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja kokee, että korvettien käyttöönotto tulee vaikuttamaan positiivisesti työympäristöön. Uusi alusluokka tarkoittaa myös paljon uutta opiskeltavaa.

Tavoitteenani on päästä toiseen alusluokkaan tai toiseen tehtävään viiden vuoden sisällä. Minulla on parikin tehtävää, joista voisin olla kiinnostunut uusilla aluksilla. Olen miettinyt ohjusaliupseerin tai aluksen pursimiehen tehtäviä. Tehtävänkuvaus määrittelee sen, mikä olisi kiinnostavaa ja järkevää. Meillä ei vielä ole tarkempaa tietoa mahdollisista tulevista tehtävistä.

Kuivalainen haluaa pitää muutkin vaihtoehdot avoimena. Liikunnan monilahjakkuus on kiinnostunut myös liikuntakasvatusaliupseerin tehtävistä.

Uskon, että minulla olisi tehtävässä paljon annettavaa. Jos haluan suuntautua liikuntakasvatuspuolelle, minun tulee hiljalleen kouluttautua vaadittaville kursseille. Kouluttautumalla voin itse vaikuttaa lopputulokseen.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Aukusti Mattila; Pasi Tuike, Niko Nieminen

  • Mestarien kurssitapaaminen

    Maavoimien ensimmäinen mestarikurssi järjestettiin vuonna 2007. Kurssilta valmistui yhdeksän aliupseeria. Kurssitapaamisessa mestarit palasivat Maasotakouluun 17 vuoden jälkeen.

  • Merivoima-aliupseerien Nordefco-yhteistyö

    Working Group Navy Senior Non-Commissioned Officer (WG SNCO) on ensimmäinen yhteispohjoismainen merivoima-aliupseerien välinen työryhmä Nordefco-yhteistyön piirissä. Ryhmää johtaa suomalainen aliupseeri.