Siirry sisältöön

Meripalveluksen kehittämiskokeilu aloitettu Rannikkolaivastossa

Merivoimien aluspalveluksen palvelussuhteen ehtojen kehittämiseksi on erilaisia työtyhmiä kokoontunut vuodesta 2014 alkaen. Työskentelyn tavoitteena on ollut jaksamisen edistäminen aluspalveluksessa, erityisesti valmiusaluksilla.

Sinnikkään työskentelyn lopputuloksena pääsimme joulukuussa 2020 kaikkia sopijaosapuolia edes kohtuullisesti tyydyttävään lopputulokseen, ja meripalveluksen kehittämiskokeilu toteutetaan Rannikkolaivaston 6. Pintatorjuntalaivueessa 15.2.2021 – 24.10.2021.

Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt ovat sopineet, että kokeilussa toteutetaan kahden perättäisen jakson yhdistävä työaikasuunnittelu (niin sanottu 6-viikkoissuunnittelu). Lisäksi valmiusaluksilla otetaan käyttöön valmiusvuoroon suunniteltava valmiusvapaa. Kokeilu otetaan käyttöön avoimin mielin. Kokeilun aikana halutaan selvittää, miten 6-viikkoissuunnittelu toimii. Tavoitteena on, että työjaksot pystytään suunnittelemaan niin, että työn kuormitusta, palautumista sekä työ- ja perhe-elämää saadaan paremmin tasapainoon.

Kokeilu sellaisenaan ei ole vielä valmis lopputulos, vaan siinä testataan rajoitettua määrää muutoksia rajatun ajan yhdessä laivueessa. Kokeilun tulokset toimivat kuitenkin vahvana perusteena meripalvelun palvelussuhteen ehtoja päivitettäessä tulevaisuudessa.

Kokeilun seuranta, raportointi ja kehityskohteiden tunnistaminen nouseekin tärkeään rooliin jatkoa ajatellen. Mielenkiinto kohdistuu siihen, pystytäänkö suunnitelmissa pysymään. Miten mahdolliset muutokset vaikuttavat koko 6-viikkoisjakson työaikatoteumaan?

Jo sopimusta tehdessä päätettiin yhdessä, että kokeilun vaikutuksia erityisesti toimintakyvyn työssäjaksamisen osalta seurataan yhteisesti sovittavalla tavalla neljännesvuosittain. Mielenkiinto kohdistuu moniin seikkoihin: henkilöstön jaksamiseen, mahdollisiin ylityökertymiin, vaikutuksiin aluksen kunnossapitoon ja huoltoon, varusmieskoulutukseen. Merivoimissa kokoontuu lisäksi työryhmä, joka ratkoo soveltamiseen liittyviä mahdollisia epäselviä tilanteita.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Janne Maula, Asta Ruuskanen

  • Työpaikkakäynnit – luottamusmiestyön perusta

    Luottamusmies tupsahtaa työpaikalle keskeyttämään työn tekemisen. Mitä asiasta pitäisi ajatella? Onko käynnin takana kyttäily? Tai haluaako luottamusmies osoittaa tärkeyttään kulkemalla ympäriinsä työpisteeltä toiselle? Eikö luottamusmiehellä ole mitään muuta tekemistä?

  • Määrätietoista osaamisen kehittämistä

    Henkilöstön edustajan osaamisen kehittämisen tulee olla määrätietoista ja tavoitteellista. Pelkästään karismaattinen luonne ja hyvät sosiaaliset taidot eivät riitä, vaikka niistä onkin kiistämättä hyötyä.