Siirry sisältöön

Meripalveluksen kehittämiskokeilu aloitettu Rannikkolaivastossa

Merivoimien aluspalveluksen palvelussuhteen ehtojen kehittämiseksi on erilaisia työtyhmiä kokoontunut vuodesta 2014 alkaen. Työskentelyn tavoitteena on ollut jaksamisen edistäminen aluspalveluksessa, erityisesti valmiusaluksilla.

Sinnikkään työskentelyn lopputuloksena pääsimme joulukuussa 2020 kaikkia sopijaosapuolia edes kohtuullisesti tyydyttävään lopputulokseen, ja meripalveluksen kehittämiskokeilu toteutetaan Rannikkolaivaston 6. Pintatorjuntalaivueessa 15.2.2021 – 24.10.2021.

Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt ovat sopineet, että kokeilussa toteutetaan kahden perättäisen jakson yhdistävä työaikasuunnittelu (niin sanottu 6-viikkoissuunnittelu). Lisäksi valmiusaluksilla otetaan käyttöön valmiusvuoroon suunniteltava valmiusvapaa. Kokeilu otetaan käyttöön avoimin mielin. Kokeilun aikana halutaan selvittää, miten 6-viikkoissuunnittelu toimii. Tavoitteena on, että työjaksot pystytään suunnittelemaan niin, että työn kuormitusta, palautumista sekä työ- ja perhe-elämää saadaan paremmin tasapainoon.

Kokeilu sellaisenaan ei ole vielä valmis lopputulos, vaan siinä testataan rajoitettua määrää muutoksia rajatun ajan yhdessä laivueessa. Kokeilun tulokset toimivat kuitenkin vahvana perusteena meripalvelun palvelussuhteen ehtoja päivitettäessä tulevaisuudessa.

Kokeilun seuranta, raportointi ja kehityskohteiden tunnistaminen nouseekin tärkeään rooliin jatkoa ajatellen. Mielenkiinto kohdistuu siihen, pystytäänkö suunnitelmissa pysymään. Miten mahdolliset muutokset vaikuttavat koko 6-viikkoisjakson työaikatoteumaan?

Jo sopimusta tehdessä päätettiin yhdessä, että kokeilun vaikutuksia erityisesti toimintakyvyn työssäjaksamisen osalta seurataan yhteisesti sovittavalla tavalla neljännesvuosittain. Mielenkiinto kohdistuu moniin seikkoihin: henkilöstön jaksamiseen, mahdollisiin ylityökertymiin, vaikutuksiin aluksen kunnossapitoon ja huoltoon, varusmieskoulutukseen. Merivoimissa kokoontuu lisäksi työryhmä, joka ratkoo soveltamiseen liittyviä mahdollisia epäselviä tilanteita.


Marit Lammes

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Janne Maula, Asta Ruuskanen

  • Yhteistoimintaa valtakunnallisesti

    Puolustusvoimien henkilöstön asemaan, työoloihin ja työtehtäviin vaikuttavat muutokset on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Puolustusvoimien yhteistoimintaelimessä yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja puolustusvoimien palkattu henkilöstö.

  • Sotilastapaturmalakiin parannuksia

    Vuoden alussa astui voimaan uusi laki sotilastapaturmien korvaamisesta. Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä koskee virassa olevia sotilaita. Uusi lainsäädäntö edellyttää palvelussairauksien ja tapaturmien nopean haltuunoton puolustusvoimissa, kriisinhallintatyöpaikassa ja Valtiokonttorissa.