Siirry sisältöön

Huoli tulevista maanpuolustajista kasvaa

”Tulee laulaa tytöstä, ja tulee laulaa pojasta, raittiista ja reippaista, Suomen nuorista. Ja kuinka otsansa, kirkas on ja valoisa, oi Suomen nuoria,” riimiteltiin Kolmas nainen -bändin kappaleessa kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Sen jälkeen raittiuden, reippauden ja kirkasotsaisuudenAmmattisotilas_Antti valoisaan kuvaan on ilmaantunut säröjä, vaikka suurimman osan nuorisosta sanotaan voivan hyvin. Viime vuosina eri viranomaisilta on tullut nuoriin liittyviä huolestuttavia signaaleja niin kansanterveyden kuin maanpuolustuksenkin kannalta.

Nuoret osallistuvat vuorollaan ikäluokkansa mukana maanpuolustukseen suorittamalla asepalveluksen ja täyttämällä sen jälkeen velvoitteensa reservissä. Tarvittaessa he astuvat sotavaltion palvelukseen, jos isänmaan puolustaminen sitä vaatii. Ja kun kutsu käy, toivottavaa olisi, että reserviin siirtyneet nuoret aikuiset olisivat taistelukelpoisia – hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. Kansanterveys on tietysti tärkeää yhteiskunnan kannalta muutoinkin – ei pelkästään maanpuolustuksen näkökulmasta.

Lista huolista on pitkä ja monimuotoinen. Poliisia huolestuttaa erityisesti lasten ja nuorten huumeiden käytön kasvu.

– Tilastojen valossa huumausaineiden käyttö on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja nuorten keskuudessa. Viime vuonna kasvoi erityisesti nuorten tyttöjen huumeiden käyttö, kertoi ylikomisario Kari Siivo keväällä Poliisihallituksen tiedotteessa.

Kehityssuunnan on vahvistanut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen mukaan suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Yhä useammalla on omakohtaista kokemusta huumeista.

Pienen valopilkun päihdehuoleen tuo kuitenkin THL:n tutkimus, jonka mukaan nuorten alkoholin käyttö on laskusuunnassa.

Nuoret painivat entistä useammin myös terveysongelmien kanssa. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 21 prosenttia kyselyyn vastanneista 15 – 29-vuotiaista nuorista kertoo kärsivänsä jostakin pitkäaikaissairaudesta tai muista terveysongelmista. THL:n mukaan koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia ovat mielenterveyden häiriöt. Viimeisin kouluterveyskysely vahvistaa sanomaa – yläkoululaiset ovat entistä ahdistuneempia ja yksinäisempiä.

Päihde- ja terveysongelmat riistävät entistä useammalta nuorelta mahdollisuuden osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Viime vuosina kutsunnoissa varusmiespalvelukseen on määrätty vajaat 75 prosenttia miesikäluokista. Neljännes nuorista miehistä karsiutuu siis heti kättelyssä. Palvelukseen päätyvistäkin aika moni joutuu heittämään pyyhkeen kehään. Vuonna 2020 varusmiespalveluksen suoritti loppuun noin 84 prosenttia aloittaneista. Palveluksesta vapauttamisen ja sen keskeyttämisen taustalla ovat pääosin terveydelliset syyt.

Elintavoilla ja ravinnolla on tunnetut vaikutukset fyysiseen kuntoon ja kehon koostumukseen. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan palvelukseen astuneiden varusmiesten keskipaino on vuosi vuodelta noussut – keskiverto soturi on nyt seitsemän kiloa painavampi, vaikka pituus on pysynyt samana.

Puolustusvoimien kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten painon kasvun myötä aerobinen kunto heikentynyt viimeisten 20 – 35 vuoden ajan, joskin muutoksen kerrotaan tasaantuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. 1970-luvun lopulla varusmiehet pinkoivat Cooperin testissä keskimäärin 2760 metriä, mutta viime vuonna enää 2377 metriä. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten osuus on ollut laskusuunnassa ja heikkokuntoisten määrä vastaavasti kasvanut.

Kun murheluetteloon lisätään vielä syntyvyyden laskeminen Suomessa, synkät mielikuvat kasvavat entisestään. Koronavuoden vauvabuumi ei pitkän aikavälin trendiä korjaa. Tulevaisuuden maanpuolustajat joudutaan poimimaan entistä pienemmästä populaatiosta. Löydämmekö enää riittävästi palveluskelpoista porukkaa poikkeusolojen pataljooniin?

Toivotaan, että kurjan kehityksen vastapainona asepalvelukseen hakeutuvin naisten määrä jatkaa kasvuaan

Ammattisotilas_Terveisin Antti


Antti Kymäläinen

  • Putinin ristiretki

    Ihmiskunnan sotien historian päättymätön teossarja saa jälleen vereksen ja verisen jatko-osan. Kuten viime viikkojen uutisvirta on kertonut, käsikirjoituksesta vastaa tällä kertaa Venäjän itsevaltias Vladimir Putin, joka määräsi maansa sotajoukot hyökkäämään Ukrainaan 24. helmikuuta.

  • Varusmiehet kaipaavat ylellisempää varustustusta

    Tammikuun 7. päivänä Puolustusvoimat sai taas koulutettavakseen uusia sotilaan taimia, kun kaikkiaan noin 12 500 alokasta aloitti palveluksensa. Yleensä media kuittaa palvelukseen astumiset lyhyillä faktajutuilla, mutta tällä kertaa Helsingin Sanomat poikkesi ruodusta.

  • Kannusteet kunnossa

    Puolustusvoimissa huolehditaan esimerkillisesti työntekijöiden työkyvystä. Henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen tukee tuloksellista toimintaa mahdollistamalla työntekijöiden suoriutumisen vaativista normaali- ja poikkeusolojen tehtävistä.