Osaamisen kehittämisen haasteet
Täydennyskoulutusnormi antaa selkeät askelmerkit aliupseerin kehittymiselle virkaurallaan. Normin mukaan aliupseerit lähtevät perustason yhteisiin opintoihin ensimmäisen virkavuoden aikana.
Tosielämässä tilanne on toinen. Kaikki hallintoyksiköt 
eivät ole lähettäneet tuoretta virkamiestään normin mukaisesti ensimmäisen vuoden aikana perustason opintoihin. Opintoihin osallistuu valitettavan usein aliupseereita, jotka ovat olleet palveluksessa jopa yli kaksi vuotta.
Perustason opinnoissa aliupseerit saavat takataskuunsa lukuisia oikeuksia, muun muassa perusammunnan johtajan oikeudet. Koulutusnormin mukaan perustason opintojen tavoitteena on, että aliupseeri oppii toimimaan työ- ja palvelusturvallisuuden periaatteiden mukaisesti, kykenee toimimaan voimankäyttötilanteissa sekä osaa johtaa tärkeimpien kaikille yhteisten taistelu- ja suojavälineien koulutuksen ja käyttöönoton. Perustason opinnoissa tuotetaan kaikkien aliupseerien tarvitsemat yhteiset lisenssit. Onko mahdollista, että koulutukseen pääsyn viivästyminen vaarantaa palvelusturvallisuuden ja tasalaatuisen varusmieskoulutuksen?
Hallintoyksiköt ovat reagoineet koulutusresurssivajeeseen niin, että tarvittavat oikeudet on auskultoitu omissa hallintoyksiköissä. Perusopintoihin päästyään, aliupseerin osaaminen on hyväksi luettu AHOT-menettelyllä.
Myös Maasotakoululla on omat haasteensa. Kaikille tulijoille ei tahdo seinien sisällä olevat tilat riittää. Henkilökunnan venymistä on koeteltu ylitöiden muodossa ja särkymävaraa henkilöstön määrässä ei ole. Kouluttaessaan nuoria aliupseereita muilta saatu kouluttajatuki muista sotakouluista on myös jäänyt vähälle henkilöstöresurssien puutteen vuoksi.
Minulla on huoli tulevaisuudesta. Siirtyykö perusopintojen koulutusvelka myös yleisopintoihin ennen, kun sotakoulujen resurssit saadaan vastaamaan koulutuksen tarpeita?
Terho Eironen
Valtakunnallinen pääluottamusmies
>> Lue eversti Ari Lehmuslehden haastattelu aliupseerien koulutusjärjestelmästä
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Puheenjohtajat perehtyivät Nato-tehtäviin
Aliupseeriliiton edunvalvonta ja luottamusmiespalvelut ovat myös ulkomailla työskentelevien aliupseerien ulottuvissa.
-
Valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa
Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Oranen näkee, että valmiuden pitää olla jokaisen sotilaan DNA:ssa. Hän pitää perusteltuna Valtioneuvoston puolustusselonteon painotusta puolustusvoimien valmiuden kehittämiseksi.
-
Kansainvälisen palveluksen palvelussuhteen ehdot
Puolustusvoimien henkilöstöä on jo vuosien ajan työskennellyt erilaisissa tehtävissä kansainvälisissä esikunnissa ja Suomen edustustoissa ulkomailla. Nato-jäsenyyden myötä tehtävien määrä tulee kasvamaan moninkertaiseksi ja on tärkeää, että palvelussuhteiden ehdot myös kehittyvät samanaikaisesti.