Osaamisen kehittämisen haasteet
Täydennyskoulutusnormi antaa selkeät askelmerkit aliupseerin kehittymiselle virkaurallaan. Normin mukaan aliupseerit lähtevät perustason yhteisiin opintoihin ensimmäisen virkavuoden aikana.
Tosielämässä tilanne on toinen. Kaikki hallintoyksiköt 
eivät ole lähettäneet tuoretta virkamiestään normin mukaisesti ensimmäisen vuoden aikana perustason opintoihin. Opintoihin osallistuu valitettavan usein aliupseereita, jotka ovat olleet palveluksessa jopa yli kaksi vuotta.
Perustason opinnoissa aliupseerit saavat takataskuunsa lukuisia oikeuksia, muun muassa perusammunnan johtajan oikeudet. Koulutusnormin mukaan perustason opintojen tavoitteena on, että aliupseeri oppii toimimaan työ- ja palvelusturvallisuuden periaatteiden mukaisesti, kykenee toimimaan voimankäyttötilanteissa sekä osaa johtaa tärkeimpien kaikille yhteisten taistelu- ja suojavälineien koulutuksen ja käyttöönoton. Perustason opinnoissa tuotetaan kaikkien aliupseerien tarvitsemat yhteiset lisenssit. Onko mahdollista, että koulutukseen pääsyn viivästyminen vaarantaa palvelusturvallisuuden ja tasalaatuisen varusmieskoulutuksen?
Hallintoyksiköt ovat reagoineet koulutusresurssivajeeseen niin, että tarvittavat oikeudet on auskultoitu omissa hallintoyksiköissä. Perusopintoihin päästyään, aliupseerin osaaminen on hyväksi luettu AHOT-menettelyllä.
Myös Maasotakoululla on omat haasteensa. Kaikille tulijoille ei tahdo seinien sisällä olevat tilat riittää. Henkilökunnan venymistä on koeteltu ylitöiden muodossa ja särkymävaraa henkilöstön määrässä ei ole. Kouluttaessaan nuoria aliupseereita muilta saatu kouluttajatuki muista sotakouluista on myös jäänyt vähälle henkilöstöresurssien puutteen vuoksi.
Minulla on huoli tulevaisuudesta. Siirtyykö perusopintojen koulutusvelka myös yleisopintoihin ennen, kun sotakoulujen resurssit saadaan vastaamaan koulutuksen tarpeita?
Terho Eironen
Valtakunnallinen pääluottamusmies
>> Lue eversti Ari Lehmuslehden haastattelu aliupseerien koulutusjärjestelmästä
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Aliupseeriliitto vaikuttaa laaja-alaisesti
Ammattiliiton tärkein palvelu on laadukas edunvalvontatyö. Työntekijän tarpeita vastaava edunvalvonta on sitä, mitä jokainen jäsenmaksulleen vastineeksi haluaa.
-
Mestari-kisälli-mallilla osaajaksi
Juha Eskelisen (37) mielestä luottamusmiehen työssä mielenkiintoisinta on sopimusten hallinta. Hän kokee yhteisen sävelen löytämisen työantajan ja jäsenen välille sopimustulkintatilanteissa haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. Hän näkee, että tällaiset tilanteet kehittävät luottamusmiehen neuvottelutaitoja ja osaamista.
-
Todellinen työaika näkyväksi
Työnantaja soveltaa työaikasopimuksen sotilaallista harjoitusta käsittelevää pykälää tavalla, joka on Aliupseeriliiton mielestä ristiriidassa sopimuksen hengen kanssa. Työnantaja haluaa soveltamiskäytännöllä teettää 8,06 tunnin työaikamerkinnällä ja palkalla pitempiä työaikoja.