Siirry sisältöön

Puolustusvoimissa tehdään harmaata työtä

Aliupseeriliitto selvitti kesän aikana Puolustusvoimien palveluksessa olevien jäsentensä työssä jaksamisen tilaa. Tulokset kertovat, että monet ammattisotilaat kokevat työstä johtuvaa uupumusta. Yllätyksenä tuli merkittävä harmaan työn määrä.

Aliupseeriliiton luottamusmiehet ja liiton  johto ovat jo pitkään olleet huolissaan aliupseerien työssä jaksamisesta. Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet ja erityisesti valmiuteen liittyviä tehtäviä on viime vuosina ollut yhä enemmän. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että henkilökunnan jaksamisen haasteet ovat nostaneet esille tarpeen päivittää 1970-luvulta olevaa Puolustusvoimien työaikalakia vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Aliupseeriliitto ja muut Puolustusvoimien työntekijöitä edustavat henkilöstöjärjestöt ovat yhteisrintamassa vaatineet nykyisen työaikalainsäädännön uudistamista niin, että se vastaa nykyajan työelämän vaatimuksia. Liitot vaativat työaikalakiin kirjausta, mikä turvaa myös Puolustusvoimien henkilökunnalle riittävän levon ja jaksamisen vaativassa työssä.

Puolustusvoimat seuraa henkilökuntansa tilaa jokavuotisella työilmapiirikyselyllä. Työssä jaksaminen on yksi tärkeä teema kyselyssä. Myös Puolustusvoimien henkilökuntaa edustavat ammattiliitot ovat tehneet yhdessä ja erikseen useita kyselyitä, joissa on seurattu työntekijöiden jaksamista. Surkka kertoo, että tulokset ovat olleet surullisia.

–  Kun vuosi toisensa jälkeen eri kyselyt kertovat, että yli kolmannes henkilöstöstä kokee työnsä takia uupumusta viikoittain, on tilanne työpaikoilla huono. Tehtävä työ ja siihen käytössä olevat resurssit eivät syystä tai toisesta kohtaa. Tilanne ei voi jatkua tällaisena.

Harmaan työn määrä yllätti

Surkalle tuli ikävänä yllätyksenä tuoreen  jaksamiskyselyn tuloksista ilmennyt merkittävä harmaan työn määrä. Kolmannes vastaajista kertoo, että ei ilmoita todellisia työtuntejaan työaikakirjanpitoon.

Näinkin suuri harmaan työn määrä selittää osaltaan sitä, miksi jaksamisongelmien taustasyihin ei ole tähän asti päästy kiinni. Harmaan työn tekeminen ylläpitää nykyistä tilannetta eikä tuo todellista henkilöstötarvetta näkyville. Toivon, että jokainen ammattisotilas arvostaa omaa työpanostaan niin, että merkitsee jatkossa kaikki tosiasiallisesti tekemänsä työt työaikakirjanpitoon.

Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka paljon vastaajat ovat olleet sidoksissa työtehtäviin yhtäjaksoisesti. Vastaajista noin 30 % ilmoitti olleensa työtehtävissä yhtäjaksoisesti enimmillään 12-14 vuorokautta. Yli 20 prosenttia ilmoitti määrän olleen 15–21 vuorokautta. Enimmillään yli 21 vuorokautta oli työskennellyt 11 prosenttia vastaajista.

 Surkan mukaan sotilaat työskentelevät sotilaallisissa harjoituksissa tai meripalveluksessa keskimäärin 12-16 tuntia vuorokaudessa. Työaikamerkintä sotilaallisessa harjoituksessa on kuitenkin vain 8 ja meripalvelussa 7,39 tuntia.

Jaksamisen haasteet nousevat esille kaikissa  hallintoyksiköissä. Vastaajista 65 % kokee työnsä aiheuttavan kuormitusta, joka heikentää fyysistä tai henkistä terveyttä. Kolmannes kokee uupumusta viikoittain. Uupumusta kokevat kertovat, että heidän työaikansa ei riitä annettujen tehtävien tekemiseen ja oma työsuoritus koetaan aikaisempaa huonommaksi. Lisäksi vastaajat kertovat unenlaatunsa heikentymisestä ja työhuolien miettimisestä vapaa-aikana. Vastausten mukaan myös koronapandemia on omalta osaltaan kasvattanut työkuormaa.

Yli 80 % vastaajista kertoi havainneensa uupumista myös työkavereissaan. Asia on noussut esille työkaverin kanssa keskusteltaessa tai vastaaja on huomannut muutoksen työkaverin käyttäytymisessä, työsuorituksen laskuna tai poissaolojen lisääntymisenä.

Joustavat työaikajärjestelyt edistävät hyvinvointia

Yli puolet vastaajista kertoo pystyvänsä  hyödyntämään joustavia työaikajärjestelyjä kuten etä- ja hajatyötä, liukumia ja tiivistettyä työaikaa. Vastaajat kokevat, että joustot ovat parantaneet työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia vastaajien perhe-elämään, henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Vastauksista kävi ilmi myös, että työaikajoustojen koetaan parantavan työn laatua ja tuottavuutta.

Esimiestyöllä on merkittävä vaikutus työssä jaksamiseen. Yli 80 % vastaajista kokee, että oma esimies tukee häntä työssä. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta kokee, että esimies on kiinnostunut hänen jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan.  


Teksti: Asta Ruuskanen

  • Kuka piikittää ketä – ja kenen vastuulla?

    Suomi on lähettänyt noin 400 kriisinhallinnan ammattilaista eri operaatioihin ympäri maailmaa. Kulunut vuosi on eittämättä ollut poikkeuksellinen kotimaan tehtävissä palveleville sotilaille, mutta maailmalla poikkeusolot ovat olleet erityisen rasittavat.

  • Kansainvälisen palveluksen palvelussuhteen ehdot

    Puolustusvoimien henkilöstöä on jo vuosien ajan työskennellyt erilaisissa tehtävissä kansainvälisissä esikunnissa ja Suomen edustustoissa ulkomailla. Nato-jäsenyyden myötä tehtävien määrä tulee kasvamaan moninkertaiseksi ja on tärkeää, että palvelussuhteiden ehdot myös kehittyvät samanaikaisesti.