Siirry sisältöön

Tavoitteena toimiva urakierto

Pääesikunta on julkaissut 21.9.2021 kehityskeskustelukierrosta 2021 – 2022 ohjaavan käskyn AR14534. Käsky antaa perusteita niin esimiehille kuin työntekijöillekin kehityskeskusteluun valmistautumisesta ja läpiviemisestä.

Kehityskeskustelu on kokonaisuus, joka muodostuu menneen kauden arvioinnista, tulevan kauden tavoitteista ja resursseista sekä kehittymissuunnitelmasta. Kaikki osa-alueet ovat tärkeitä eikä mitään niistä saa korostaa liikaa. Onnistunut kehityskeskustelu on hyvän valmistautumisen ja avoimen keskustelun lopputulos.

Kehityskeskustelu toteutetaan ensisijaisesti yhtenä kokonaisuutena, mutta tarvittaessa se voidaan myös jakaa kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa arvioidaan mennyt kausi ja toisessa osassa luodaan tavoitteet ja tehtävät tulevalle kaudelle, päivitetään kehittämissuunnitelma ja osaamisen kehittämissuunnitelma sekä sovitaan kehittämistoimenpiteistä mahdollisissa toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin heikentymistapauksissa. Jokaisen kannattaa pohtia ennalta tulevaisuuttaan yhdestä viiteen eteenpäin sekä sitä, miten omaa osaamista tulisi kehittää ja miten uralla haluaisi edetä.

Aliupseerien keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu (AUKES)

Kehittymissuunnitelman laatimisen yhteydessä kartoitetaan työntekijän tehtävä- ja palveluspaikkahalukkuudet (ml. kansainväliset esikuntatehtävät ja kriisinhallintatehtävät sekä kansainvälisen avun antaminen) ja ilmoitettu halukkuus on perusteena tulevien kausien tehtävä- ja seuraajasuunnittelulle. Hallintoyksiköissä tulee olla saatavilla tiedot Aliupseereiden keskitetyn urasuunnittelun tehtävistä koko Puolustusvoimien osalta ja työntekijöille on mahdollistettava tietojen saanti ennen kehityskeskustelua. Työntekijän tulee olla tehdä myös itse aktiivinen tässä selvitystyössä.

Vuonna 2019 käyttöön otetussa Aliupseerien keskitetyn tehtävä- ja seuraajasuunnittelun piirissä on tällä hetkellä lähes 600 tehtävää. Tehtävät sijoittuvat AU6 – AU8 tasoille, pääpainon ollessa kahdessa ylimmässä tasossa. Suunnitelman tavoitteena on, että tehtävän avautuessa työnantajalla olisi yhdestä – viiteen valmiiksi koulutettua ja halukasta henkilö sijoitettavaksi tehtävään. Parhaimmillaan toimiva tehtävä- ja seuraajasuunnittelu nopeuttaa tehtävien täyttämistä sekä tukee koulutusjärjestelmää ja sen kehittämistä.

Jokainen voi vaikuttaa omaan uraansa

Oma aktiivisuus ja oma halu on äärettömän tärkeää. Kaikki kehityskeskustelussa halukkuutensa yksilöityihin tehtäviin ilmoittaneet kirjataan tehtävä- ja seuraajasuunnitelmataulukoihin erilliseen halukkuussarakkeeseen vastuuorganisaation toimesta. Tämän sarakkeen valmistelun aikana ei tehdä halukkaiden karsintaa esimerkiksi osaamisen tai mahdollisen irrotettavuuden perusteella. On tärkeää tuoda omat näkemykset esille ja varmistaa, että järjestelmään kirjataan omat halukkuudet käydyn keskustelun mukaisesti.

Aliupseerien tehtävien täyttöön liittyen on syytä muistaa, ettei keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnittelu poista avoimen haun mahdollisuutta, vaan toimii rinnalla suunnittelua tukevana työkaluna. Mikäli tavoitteena on tehtävien vaihtaminen, on siitä hyvä kertoa kehityskeskusteluissa sekä seurata aktiivisesti avointen tehtävien ilmoituksia www.valtiolle.fi -palvelussa. Luottamusmiehet auttavat mielellään kehityskeskusteluihin valmistautumisessa sekä AUKES:in liittyvissä kysymyksissä.

Tomi Malkamäki

Ilmavoimien pääluottamusmies

  • Yhteistoiminta hallintoyksikössä

    Yhteistoiminta on työtehtäviin, työskentelytapoihin, työympäristöön, työkaluihin ja työaikoihin vaikuttamista. Työnantajan erityispiirteistä johtuen vaikuttamisen on Puolustusvoimissa oltava oikeaaikaista ja tapahduttava oikeassa paikassa.

  • Edunvalvojat koulutukseen

    Aliupseeriliitto järjestää vuoden 2017 aikana 12 ammattiyhdistyskurssia ja kaksi järjestötoimintakurssia. Aliupseeriliiton koulutusjärjestelmä sisältää luottamusmiesten perus- jatko- ja täydennyskursseja, yhteistoiminnan perus- ja jatkokurssin, palkkausjärjestelmäkurssin sekä järjestötoiminnan peruskurssin ja puheenjohtajien neuvottelupäivät.

  • Tehtävään määrääminen ja siirtovelvollisuus

    Virkamiehellä on velvollisuus siirtyä joukko-osastosta ja tehtävästä toiseen. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tulevaan siirtoon henkilökohtaisessa yhteistoimintamenettelyssä.