Siirry sisältöön

Jäsenet haluavat ammattimaista edunvalvontaa

Aliupseeriliitto toteutti syys-lokakuussa jäsentutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisesti Puolustusvoimien palveluksessa olevien jäsenten näkemyksiä edunvalvonnan tavoitteista ja niiden toteuttamisesta sekä käytännön edunvalvontatyöstä.

Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka kertoo, että tutkimuksen mukaan liiton toiminta saa jäseniltä hyvät arviot. Jäsenet pitävät liiton toimintaa asiantuntevana ja yhteistyökykyisenä. Puheenjohtaja Surkkaa ilahduttaa, että jäsenet kokevat Aliupseeriliiton edistävän hyvinvointia työelämässä. Hän on mielissään myös siitä, että jäsenet kokevat liiton onnistuneen nostamaan aliupseerien ammattiryhmän arvostusta.

Tulosten mukaan Aliupseeriliitolla on vielä kehitettävää esimerkiksi vaikuttamisessa ammattisotilaita koskevaan lainsäädäntöön.

Vaikka näissäkin osioissa tulokset olivat hyviä, suhtaudumme saamaamme palautteeseen vakavasti. Edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä. Tästä esimerkkinä voitaneen mainita vaikuttaminen Puolustusvoimien työaikalain uudistamiseen.

 

Palkka, urakehitys ja työaika

Aliupseeriliiton jäsenet pitävät tärkeänä,  että Aliupseeriliitto edistää erityisesti jäsenten palkkaukseen, urakehitykseen ja työaikaan liittyviä asioita. Myös ammattisotilaiden työolosuhteisiin liittyvien asioiden edistämisen jäsenet kokevat tärkeänä.

Ammattisotilaiden työssä jaksaminen on ollut viime vuosina esillä kasvavana ongelmana. Asia nousi esille jopa Valtioneuvoston puolustusselonteossa tänä syksynä. Sotilaita edustavat ammattiliitot ovat nostaneet erityispalveluiden työaikamerkintään tehtävän muutoksen yhtenä ratkaisuna edistämään ammattisotilaiden työssä jaksamista. Siksi teema nostettiin esille myös jäsentutkimuksessa.

Yli 90 % vastanneista jäsenistä pitää sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun nykyisiä työaikamerkintöjä liian pieninä todelliseen, toteutuneeseen työaikaan verrattuna. Valtaosa (56 %) vastaajista pitää 12 tuntia riittävänä työaikamerkintänä.

Kahdella edellisellä neuvottelukierroksella aliupseerien palkkausjärjestelmää kehitettiin muun muassa avaamalla uusi vaativuusluokka AU8, kasvattamalla vaativuusluokkien välisiä eroja sekä luopumalla B-maksuluokista. Surkka kertoo, että yli 70 % vastaajista pitää tehtyjä uudistuksia vähintään melko hyvinä. Jäsenet antoivat liitolle myös palautetta siitä, mihin asioihin palkkataulukon kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota.

Yli 90 % vastaajista pitää aliupseerien palkkataulukon kehittämistä avaamalla ylempiä vaativuusluokkia vähintään melko tärkeänä. Yli puolet vastaajista näkee, että aliupseerien palkkataulukon vaativuusluokkien välien pitäisi olla suuremmat.

Jäsenet ovat tyytyväisiä luottamusmiehiinsä

Tutkimukseen osallistuneista 95 % ilmoitti  tietävänsä, kuka on hänen oma luottamusmiehensä.

Tulos on erinomainen, mutta tokihan ihan jokaisen tulisi tietää kuka on työpaikan luottamusmies ja mistä hänet tavoittaa. Tässä koko organisaatiolla, liiton toimistolla, yhdistyksillä ja luottamusmiehillä, on vielä parannettavaa.

Surkka kertoo, että jäsenet ovat laajalti tyytyväisiä luottamusmiehensä toimintaan ja he kokevat, että luottamusmies pitää heidät tietoisena ajankohtaisista asioista. Luottamusmieheen luotetaan ja hänelle uskalletaan puhua hankalistakin asioista. Kolme neljästä vastaajasta kokee aliupseerien edunvalvonnan omalla työpaikallaan toimivana.

Luottamusmiehemme kouluttautuvat säännöllisesti, jotta he pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan ja tukemaan jäseniä. Aliupseeriliiton tavoitteena on, että jäsenet saavat tasalaatuista, hyvää palvelua riippumatta siitä, missä he työskentelevät. Vuonna 2022 luottamusmiesten koulutukseen budjetoitiin aikaisempaa enemmän rahaa laadukkaan luottamusmiestoiminnan varmistamiseksi.

Surkka toteaa, että vaikka kaksi kolmannesta vastaajista koki paikallisen edunvalvontaviestinnän toimivan, edunvalvonnan näkyvyyttä paikallisesti työpaikoilla tulee vielä kehittää.

Tutkimuksen mukaan jäsenet pitävät oman paikallisyhdistyksensä toimintaa yleisesti ottaen hyvänä. Yhdistysten hallitusten jäseniä pidetään yhteistyökykyisinä, palveluhalukkaina ja asiantuntevina. Jäsenet kokevat yhdistysten toimintaan osallistumisen olevan helppoa. Jäsenet saavat yhdistyksiltä tarvittavat palvelut ja jäseniin pidetään yhteyttä riittävän usein.

Edunvalvonta on tärkein jäsenetu

Aliupseeriliiton jäsenet pitävät tärkeimpinä jäsenetuina liiton tarjoamaa edunvalvontaa, ammatillista oikeusturva- ja vastuuvakuutusta, työpaikan luottamusmiestä ja oikeudellisia palveluita. Seuraavaksi tärkeimpiä jäsenetuja ovat vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkavakuutus.

Puheenjohtaja Surkka näkee, että Aliupseeriliitto keskittyy nyt jäsenpalveluissa oikeisiin asioihin. Niihin, mitkä palvelevat jäseniä työelämän haasteissa.

Näin hyvin toimivan ammattiliiton tuleekin tehdä. Myös muut edut kuten Ammattisotilas-lehti, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja jäsentapahtumat ovat monille jäsenille tärkeitä, mutta ammatillisiin asioihin liittyvät edut ovat selvästi kaikkein tärkeimpiä. Jatkamme jäsenpalveluiden kehittämistä ja varmistamme, että kaikki jäsenet osaavat hyödyntää näitä etuja.

Aliupseeriliitto haluaa edunvalvonnassaan varmistaa myös, että jokainen jäsen tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa virkamiehenä. Surkan mukaan Aliupseeriliitto jatkaa työtä jäsenten työelämävalmiuksien edistämisessä.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että jäsenten tietoisuus työpaikan yhteistoimintaelimen toiminnasta ja tavoitteista oli yllättävän alhainen. Surkan mukaan vain alle puolet vastaajista kertoi tietävänsä, mihin asioihin työntekijöiden on mahdollista vaikuttaa työpaikan yhteistoimintaelimessä. Selvä enemmistö vastaajista on kuitenkin tietoinen yhteistoimintaelimen olemassaolosta ja siitä, ketkä omaa henkilöstöryhmää elimessä edustavat.

Erityisesti virkaiältään nuoremmat aliupseerit eivät tunne yhteistoimintaelimen toimintaa. Jäsenten tietoisuutta yhteistoimintaelimen toiminnasta, vaikutusmahdollisuuksista ja tavoitteista on lisättävä. Valtion yhteistoimintalain tavoitteenahan on yhteisymmärryksessä kehittää viraston toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa virastossa tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työtä, työoloja ja henkilöstön asemaa virastossa ja samalla edistää työelämän laatua sekä valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta.

Erityisen pahoillaan Surkka oli siitä, että oli se, että 24 % vastaajista ilmoitti, että heidän tehtävänkuvauksensa ei ole ajan tasalla. Tutkimuksessa selvisi, että vain 56 % kertoo tarkastavansa tehtävänkuvauksensa vuosittain.

Jokaisen työntekijän tehtävänkuvauksen tulee olla ajan tasalla. Se tulee käydä esimiehen kanssa läpi vuosittain pidettävässä kehityskeskustelussa. Vahvistettu tehtävänkuvaus on palkanmaksun peruste. Ei ole hyväksyttävää syytä siihen, että sitä ei käydä läpi ja laiteta ajan tasalle. Tähän asiaan luottamusmiehemme tulevat jatkossa kiinnittämään erityistä huomioita työpaikoilla.

Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka moni jäsenistä tuntee Aliupseeriliiton Osaava jäsen -konseptin. Surkka kertoo, että Osaava jäsen –toimintamallin tavoitteena on lisätä jäsenten tietämystä omista edunvalvontakysymyksistä ja madaltaa jäsenen puuttumiskynnystä omia asioitaan koskevissa työelämän eri pulmatilanteissa. Lisäksi toiminnalla lisätään jäsenten tietämystä omista vaikutusmahdollisuuksistaan paikallisyhdistyksen jäsenenä.

Noin puolet vastaajista kertoi tietävänsä Osaava jäsen -konseptista. Aliupseeriliitto tulee Surkan mukaan jatkamaan toimintamallin jalkauttamista.

–  Jäsenet saivat Osaava jäsen -oppaan vuosi sitten Aliupseerikalenterin mukana. Niitä on saatavilla ¨myös luottamusmiehiltä ja omasta yhdistyksestä. Tänä vuonna valmistui myös ruotsinkielinen opas. Oppaat ovat luettavissa sähköisesti liiton verkkosivuilla. Pääluottamusmiesten osaava jäsen -artikkelit ovat luettavissa Ammattisotilas-lehdessä.

Tulokset pohjana liiton toiminnan kehittämisessä

Vastausten mukaan jäsenet pitävät tärkeänä, että Aliupseeriliitto nostaa viestinnässä esille virkaehtosopimuksiin ja niiden soveltamiseen sekä luottamusmiesten toimintaan liittyviä teemoja. Myös työsuojelu- ja työhyvinvointiteemoja, liiton hallinnon päätöksiä ja Aliupseerien perinteitä pidettiin tärkeänä esillä pidettävinä teemoina.

Jäsenet haluavat tietoa Aliupseeriliiton jäsenpalveluista ja -eduista ensisijaisesti sähköpostitse, verkkosivujen kautta ja Ammattisotilas-lehdestä.

Näitä kanavia käytämme jatkossakin jäsenviestinnässä ja kehitämme niitä palvelemaan nykyistä paremmin jäseniämme.

Jyrki Surkka kertoo, että Aliupseeriliiton hallitus perehtyy jäsentutkimuksen yksityiskohtiin tulevissa kokouksissa ja linjaa liiton toimintaa jäseniltä saadun palautteen pohjalta.

Tutkimuksessa esille nousseet asiat tulevat näkymään jo ensi vuonna liiton toiminnan painotuksissa. Tuloksista nousee tärkeitä asioita myös vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan ja Aliupseeriliiton seuraavaan strategiaan. Tuloksia käydään läpi myös luottamusmiesten ja jäsenyhdistysten puheenjohtajien kanssa.

 Aliupseeriliiton jäsentutkimus tehtiin 27.9. –13.10.2021. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus.

Teksti: Asta Ruuskanen

Valokuvat: Janne Turunen

  • Ansiomitaleita aliupseereille 2020

    Aliupseeriliiton hallitus myönsi 4.11.2020 liiton hopeisia ja kultaisia ansiomitaleita ansioituneille jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Aliupseeriliiton ansiomitali voidaan myöntää pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Aliupseeriliiton tavoitteiden edistämisessä.

  • Veikon muistolle

    Järjestöveteraani Veikko Nieminen siirtyi viimeiseen iltahuutoon 13.8.2017 kaaduttuaan sähkökäyttöisellä kulkuneuvolla ja loukattuaan päänsä. Hän ei siitä enää toipunut.

  • Turvallisuuskasvatusta koululaisille

    Kanta-Hämeen aliupseerien iskuryhmä kävi Nihattulan ala-asteen koululla kertomassa koululaisille turvallisesta liikkumisesta varuskunta-alueen läheisyydessä. Yhdistys lahjoitti tilaisuuteen osallistuneille koululaisille heijastimia syksyisillä kouluteillä käytettäväksi.