Siirry sisältöön

Virkamies- ja rikosoikeudellinen prosessi

Elämä ja virkatehtävät eivät aina välttämättä mene suunnitellusti. Mitä tapahtuu, kun virkamieheen kohdistetaan häiriötilanteessa työnantajatoimia ja mahdollisia virkamies- tai rikosoikeudellisia toimenpiteitä?

Virkamieheen kohdistuu monenlaisia juridisia  velvoitteita. Muun muassa Laki Puolustusvoimista, Valtion virkamieslaki, Yleinen palvelusohjesääntö ja Puolustusvoimien määräykset velvoittavat virkamiehen käyttäytymään virka-aikana tietyllä tavalla, mutta myös vapaa-aikanaan nuhteettomasti. Henkilöturvallisuusselvitetty virkamies on nuhteettomuusseurannassa ja näin ollen siviilielämän häiriötilanteet päätyvät myös työnantajan tietoon sekä saattaa aiheuttaa työnantajan juridista puuttumista tai työnantajasta riippumattomia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi rikosoikeudellisen prosessin käynnistymisen.

Häiriötilanteessa on yleensä kaksi polkua, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia, eli virkamies- ja rikosoikeudellisen prosessi. Työnantajatoimintaa häiriötilanteissa ohjaa Puolustusvoimien määräys (HP862).

Kahden polun lopputulema on juridisesti katsottuna poikkeava. Arjessa kuulee useasti ihmettelyä kaksoisrangaistuksesta. Häiriötilanteen seurauksena virkamies saattaa kokea tulleensa kaksoisrangaistuksi, näin asia ei kuitenkaan juridisesti ole. Rikosoikeudellisen tai sotilaskurinpidollisen prosessin jälkeen virkamies voi saada rangaistuksen, esimerkiksi sakkorangaistuksen tuomioistuimesta. Virkamiesoikeudellisessa prosessissa tarkastellaan työnantajan näkökulmasta, onko virkamies toiminut hänelle asetettujen velvollisuuksien mukaisesti. Valtion virkamieslakiin perustuva päätös on seuraamus, mutta ei juridisesti rangaistus.

Virkamiesoikeudelliseen prosessiin liittyy myös tutkinnan turvaava toimenpide, virantoimituksesta pidättäminen. Virantoimituksesta pidätetyllä virkamiehellä ei ole työssäolovelvoitetta ja hänelle maksetaan puolet palkasta asian käsittelyn ajan. Ennen mahdollista päätöstä virantoimituksesta pidättämistä virkamiehellä ja häntä edustavalla luottamusmiehellä on oikeus tulla kuulluksi. Virkamiestä tulee kuulla uudestaan, kun prosessissa tapahtuu muutoksia. Virkamies voi jättää Valtion virkamieslain mukaisessa kuulemisessa kirjallisen vastineen, joka voi vaikuttaa työnantajavirkamiehen harkintaan seuraamuspäätöksen osalta.

Virkamiesoikeudellinen seuraamus voi olla kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen ja pahimmassa tapauksessa virkasuhteen irtisanominen tai sen välitön purkaminen.

Tilanne, missä virkamies jostain syystä joutuu työnantajatoiminnan tai muiden viranhoitoon vaikuttavien prosessien piiriin on lähes poikkeuksetta suuri henkilökohtainen kriisi. Asioiden kanssa ei kannata painia yksin. Työnantajan velvollisuus on reagoida häiriötilanteisiin, mutta samalla varmistaa virkamiehen oikeudenmukainen kohtelu. Työnantajan tulee pitää virkamies tietoisena prosessien eri vaiheista mahdollisuuksien mukaan. Myös virkamiestä edustava luottamusmies on virkamiehen tukena tämän niin halutessa.

Jussi Niemi

Ilmavoimien pääluottamusmies

Kuva: Mika Tiitinen, Riku Rissanen

  • Sisäilman laadunhallinta Puolustusvoimissa

    Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Merkittävimmät sisäilman epäpuhtaudet tulevat ulkoilmasta pienhiukkasista, tupakansavusta, maaperän radonsäteilystä ja rakennusten kosteusvaurioista.

  • Lexistä Vuoden 2019 sotakoira

    Kultainennoutaja Njord "Lex" on valittu Vuoden 2019 sotakoiraksi. Nimitys julkistettiin koiramessujen yhteydessä 7.12. Samalla julkaistiin myös muiden viranomaisten palveluksessa toimivat vuoden virkakoirat.

  • Valjastetaan kokemus koulutuksen kehittämiseen

    Täydennyskoulutus on Puolustusvoimien henkilöstölle järjestettävää, sotatieteellisten tutkintojen ulkopuolista koulutusta. Täydennyskoulutusta tarjotaan puolustushaara- ja toimialakohtaisesti.