Esimies on onnistuneen kehityskeskustelun mahdollistaja

Puolustusvoimissa toteutettavia kehityskeskusteluja ohjataan Pääesikunnan määräyksellä HJ840, PVHSM HENKILÖSTÖALA 075 – PEHENKOS KEHITYSKESKUSTELUT PUOLUSTUSVOIMISSA. Myös Puolustusvoimien henkilöstöstrategia antaa perusteita kehityskeskusteluiden toteutukseen. Kehityskeskustelut antavat pohjan Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelulle ja ovat osa Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimusta.

Kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen vuosittainen suunnittelu- ja palautetilaisuus. Esimiehen näkökulmasta molempiin suuntiin liikkuva palaute ja avoin vuorovaikutus työyhteisössä olisi pyrittävä rakentamaan osaksi päivittäistä arkea. Avoin ilmapiiri työyhteisössä helpottaa myös kehityskeskusteluiden toteuttamista.

Kehityskeskustelut koostuvat useasta kokonaisuudesta ja on esimiehen vastuulla, että jokainen kohta on käsitelty asiaan kuuluvalla tavalla. Kehityskeskusteluiden pääpaino kohdistuu helposti suoritusarviointiin, koska sillä on suora vaikutus ansiotasoon. Esimiehen tulee kuitenkin pystyä ajattelemaan kokonaisuutta laajemmin ja huolehtia kokonaisvaltaisen keskustelun toteutumisesta.

Kehityskeskustelun yhteydessä on tarkastettava muun muassa alaisten tehtävänkuvauksien sisältö. Samalla esimies pystyy varmistamaan, että työyksikölle annetut tehtävät ovat mahdollisia toteuttaa sen hetkisellä henkilöstöresurssilla. On hyvä tiedostaa kuinka tärkeässä roolissa kehityskeskusteluiden ura- ja koulutussuunnittelu ovat, paitsi yksilön, niin myös Puolustusvoimien näkökulmasta. Tehtävä-, paikkakunta- ja mahdolliset kriisinhallinta- sekä kansainväliset tehtävähalukkuudet ovat osa Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelua. On esimiehen vastuulla, että alaisen halukkuudet tulee kirjatuksi. Samoin esimiehen on kyettävä yhdistämään alaisen koulutus- sekä urasuunnittelu.

Yhtenä käytännön työväline on aliupseereiden keskitetty urasuunnittelu (AUKES). Esimiehen on varmistettava, että alainen on päässyt tutustumaan urasuunnittelun piirissä oleviin tehtäviin halukkuuksien muodostamista varten. Tehtävät julkaistaan hallintoyksikössä tehtävänimikkeen, palveluspaikan ja vaativuusluokan osalta. Esimies pystyy selvittämään tarkennuksia tehtäviin hallintoyksikön henkilöstöalalta ja tuomaan ne kiinnostuneen alaisen tietoon.

Varsinaisen kehityskeskustelu kierroksen lisäksi esimiehen on huomioitava oikea-aikainen suoritusarviointi uuden henkilön aloittaessa tehtävässä. Esimiehen tulee antaa tavoitteet heti uuden tehtävän alkaessa. Alaisen henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritusarviointiin saakka euromääräisenä edellisen tehtävän vaativuuden mukaisesti tai uudella henkilöllö 17% mukaisesti. Esimiehen velvollisuus on huolehtia, että suoritusarviointi toteutetaan ajallaan.

Onnistuneen kehityskeskustelun lähtökohtana on hyvä valmistelu. Uuden esimiehen ei tarvitse olla valmiiksi kehityskeskustelun ammattilainen, kokemus tuo varmuutta ja käytäntö opettaa. Epäselvien asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Työnantajalla on velvollisuus kouluttaa ja antaa tukea kehityskeskustelujen toteutuksessa.