Kuljetusmestarina Unkarissa
Ylivääpeli Juha Eskelinen työskenteli yli kolme vuotta kuljetusmestarina Unkarissa. Työpaikkana oli monikansallinen raskas lennosto, Heavy Airlift Wing (HAW).
HAW operoi Strategic Airlift Capability -hankkeen (SAC) kolmea C-17-kuljetuskonetta. Koneilla voidaan vastata nopeasti erilaisten kriisien myötä ilmeneviin äkillisiin kuljetustarpeisiin. SAC:ssa on mukana 12 valtiota: Suomi, Ruotsi, Unkari, Bulgaria, Viro, Liettua, Alankomaat, Norja, Puola, Romania, Slovenia ja Yhdysvallat.
Lennoston vahvuus on noin 145 henkilöä, joista neljä on suomalaisia. Karjalan lennostossa johtokeskusmestarina työskentelevä Eskelinen kuuli haussa olevasta kuljetusmestaritehtävästä kollegaltaan, joka työskenteli HAW:ssa.
Kun Eskelinen jätti hakemuksen, prosessi eteni nopeasti ja hän sai pian tiedon valinnastaan. Reilun kuukauden päästä hänet siirrettiin lennostosta Pääesikunnan kirjoille ja valmistautuminen tulevaan tehtävään alkoi. Keskeisenä osana uuteen tehtävään perehtymisessä, hän suoritti vaativan dispatcherin tutkinnon Yhdysvalloissa.
– Dispatcher-kurssi on vaativin kurssi, missä olen ikinä ollut. Se kesti kuusi viikkoa. Ensimmäisenä päivänä saimme 20 kiloa kirjoja ja nettitunnukset oppimisympäristöön. Luokkaopiskelua oli arkisin 8 tuntia päivässä. Joka viikko oli kaksi tai kolme kirjallista koetta. Kokeet tuli läpäistä, jotta pääsee jatkamaan kurssia. Viimeiseksi oli vielä loppukoe.
Kun koulutus oli hyväksyttävästi suoritettu, Eskelinen sai oikeuden osallistua Yhdysvaltain ilmailuhallinnon (FAA) lennonsuunnittelijakokeeseen.
– Se koostui kirjallisesta ja suullisesta osiosta. Kun kirjallisesta kokeesta pääsi läpi, pääsi suulliseen kokeeseen. Osana suullista koetta oli esimerkiksi lentosuunnitelman teko. Se sisälsi myös säähän, suorituskykyyn ja ilmailulakiin liittyviä osioita.
Dispatcher-koulutuksen ja FAA:n tutkinnon suorituskieli on englanti. Eskelinen on toiminut koko työuransa ilmailualalla, jossa on jo pitkään ollut komentokielenä englanti. Hänellä oli vaadittava kielitaito uuteen tehtävään.
Apua ja tukea ulkomaille muuttoon
Muutto Unkariin ja siihen liittyvät valmistelut etenivät sujuvasti. Eskelinen koki saaneensa sekä Pääesikunnasta että HAW:sta apua ja tukea kaikkiin käytännön asioihin. Pääesikunta on valmistellut ulkomaantehtäviin lähteville suunnittelupohjan, johon on koottu asiat, mitkä pitää tehdä ennen muuttoa, ulkomaankomennuksen aikana ja kotiin palattua.
– Tämä työnantajan Excel-taulukko oli hyödyllinen valmistautumisessa. Pääesikunnan kanslian tuki toimi muutenkin hyvin.
Puolustusvoimat maksaa virkamiehelle kodin etsintään liittyvät matkakulut. Perheen jäsenen matkakuluja ei makseta.
– HAW:n Community Liason Officer (CLO) etsi meidän kriteereihimme sopivia asuntoja ja esitteli niitä minulle. Hän oli mukana tekemässä sopimuksia eri yrityksissä koskien esimerkiksi sähkö-, vesi- ja nettiyhteyksiä. Missä tahansa asioissa, joissa tarvitsin apua, CLO:t olivat käytettävissäni.
Hyvä pohja vastuulliseen työhön
Eskelinen suunnitteli ja toteutti tehtävässään SAC:n osallistujamaiden kuljetuspyyntöjä. Hänen tehtävänimikkeensä oli kuljetusmestari.
– Kun HAW:n johto päätti, että joku kuljetustehtävä toteutetaan, minun tehtäväni oli suunnitella, miten tehtävä käytännössä toteutetaan. Tähän liittyy esimerkiksi lentoreittien suunnittelu, painonhallinta (kerosiini ja rahti), miehistön huolto, lentokenttien valmius vastaanottaa lento ja järjestää tarvittavat palvelut.
Eskelinen kokee, että hänen pitkä kokemuksensa johtokeskusmestarina Karjalan lennostossa loi hyvän pohjan työskentelyyn SAC:ssa. Eskelinen kertoo, että tehtävään on laadittu koulutusohjelma, ennen kun oli mahdollista siirtyä itsenäiseen työskentelyyn.
– Tärkeä osa perehdytystä oli noin kahden kuukauden samanaikainen työskentely edellisen tehtävänhoitajan kanssa. Perehdytys sisälsi paljon itsenäistä opiskelua. Sain myös vuoron ohessa koulutusta. Minulla oli lista asioista, joihin perehdytysohjelman mukaiset suoritteet kirjattiin.
Kuljetukset vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja työvuorotkin pyrittiin suunnittelemaan viideksi kuukaudeksi etukäteen.
– Tehtävästäni oli 30 % virka-aikaa ja 70 % kolmivuorotyötä. Korona-aikana työntekijät jaettiin kahteen ryhmään. Silloin töitä tehtiin kahden viikon aikana 120 tuntia ja sen jälkeen oli 2 viikkoa vapaata.
Eskelinen kehuu työyhteisöään mukavaksi ja kannustavasti. Työtoverit olivat hyvin koulutettuja kielitaitoisia
– Lähiesimies oli Yhdysvalloista ja työtoverit Ruotsista, Norjasta, Puolasta, Romaniasta, Hollannista ja Sloveniasta. Työtahti oli tiivis ja henkilöstövajeesta seurasi runsaasti ylitöitä.
Koko perhe mukana
Eskelisen perhe asui Unkarissa ollessaan isossa omakotitalossa. Neljän hengen perheelle oli runsaasti tilaa ja uudehkon talon takapihalla oli pieni uima-allas. Työntekijöiden puolisot pitivät tiiviisti yhteyttä keskenään ja heille oli järjestetty yhteistä harrastus- ja muuta toimintaa. Perhe piti yhteyttä myös ruotsalaisiin ja norjalaisiin lähinaapureihinsa.
Erityshaasteen uuteen kotipaikkaan asettumiselle toi rankat koronarajoitukset.
– Korona-aika toi perheelle haasteen kotikouluineen ja ulkonaliikkumiskieltoineen. Perhe ei saanut tavata ketään, ei mennä puistoon ja ulkonaliikkumiskielto oli voimassa klo 19.00 – 5.00. Tätä rajoitusta kesti noin puoli vuotta.
Perheen vanhempi lapsi aloitti heti englanninkielisessä koulussa. Unkarin lainsäädännön mukaan lasten oppivelvollisuus alkaa 3-vuotiaana. Siksi perheen kuopuskin pakkasi koulureppunsa syksyllä 2021. Koulupäivät olivat pitkiä, arkisin klo 8.00 – 15.30.
Valtio korvaa lasten koulunkäyntiin liittyviä kustannuksia tällä hetkellä voimassa olevien normien mukaan viidestä ikävuodesta alkaen.
– Suomen normisto ei taipunut 3-vuotiaan pakolliseen koulunkäyntiin, joten maksoimme nuorimmaisen koulumaksut, noin 5000 dollaria/lukukausi, itse.
Eskelisen puoliso oli kotona nuorimmaisen kanssa ja aloitti myöhemmin opiskelun etänä. Suomalaisten työntekijöiden puolisoille ei makseta korvausta siitä, että he jäävät pois ansiotyöstä.
– Korvauksen puuttuminen vaikuttaa perheen tulotasoon ja siihen, päättääkö virkamies lähteä ulkomaille töihin. On taloudellisesti merkittävä asia jättää toisen vanhemman palkkatulo pois.
Kotiin ja koulun penkille
Eskelisen perhe palasi Suomeen kesällä 2022. Mies itse oli kotona viikkoa ennen joulua. Vuoden alussa hän kävi työpaikallaan ilmoittautumassa uudelle esimiehelle. Tammikuussa hän aloitti mestarikurssin, joka kestää helmikuun loppuun. Sen jälkeen hän palaa vanhaan tehtäväänsä Karjalan lennostoon johtokeskusmestariksi.
– Minut on kirjattu samaan tehtävään, mistä lähdin kolme vuotta sitten. Ihan ensimmäiseksi töihin palattuani ajan itseni viivalle nykyisen työpaikan asioista. Tehtävänkuvaustani ei ole vielä päivitetty. Jää nähtäväksi, hyödyntääkö organisaatio osaamistani.
Eskelinen on kiinnostunut näkemään, mitä uusia uramahdollisuuksia Nato-jäsenyys tuo tullessaan. Myös jaosjohtajan tehtävät nykyisellä työpaikalla kiinnostavat. Kiinnostuksen kohteena Eskelinen nostaa esille myös työpaikkaohjaajan tehtävän.
Ennen Unkariin lähtöään Eskelinen toimi kahdeksan vuotta Karjalan lennostossa ensi varaluottamusmiehenä ja myöhemmin luottamusmiehenä. Hän toimi useita vuosia myös työpaikkansa yhteistoimintaelimessä. Kuopion aliupseereiden hallituksessa hän on tähän mennessä ehtinyt olemaan 11 vuotta, joista 9 vuotta yhdistyksen varapuheenjohtajana.
– Haluan palata takaisin myös Aliupseeriliiton toimintaan, luottamustehtäviin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Merivoima-aliupseerien Nordefco-yhteistyö
Working Group Navy Senior Non-Commissioned Officer (WG SNCO) on ensimmäinen yhteispohjoismainen merivoima-aliupseerien välinen työryhmä Nordefco-yhteistyön piirissä. Ryhmää johtaa suomalainen aliupseeri.
-
Vierivä kivi ei sammaloidu
Marit Lammes (54) siirtyi 27 vuoden jälkeen Puolustusvoimista valvomaan aliupseerien etuja. Lammes aloitti valtakunnallisena pääluottamusmiehenä Aliupseeriliiton toimistolla huhtikuussa.
-
Ennakkoluuloton, aktiivinen ja osaava ylivääpeli
Aliupseeriliiton hallitus valitsi ylivääpeli Ville Tommolan (41) Vuoden aliupseeriksi. Tommola on omalla työpaikallaan laajalti arvostettu sekä työtovereiden että esimiesten silmissä. Hänet nähdään ennakkoluulottomana, aktiivisena ja osaavana työntekijänä.