Siirry sisältöön

Sisäilman laadunhallinta Puolustusvoimissa

Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Merkittävimmät sisäilman epäpuhtaudet tulevat ulkoilmasta pienhiukkasista, tupakansavusta, maaperän radonsäteilystä ja rakennusten kosteusvaurioista.

Sisäilmaoireilut ovat yleisiä kouluissa, työpaikoissa,  yksityisasunnoissa ja julkisissa tiloissa. Huonon sisäilman syitä voi olla useita: riittämätön ilmanvaihto, huono siivous, ilmasta tulevat mikrobit, viemäreiden vesilukkojen kuivuminen jne. Kasarmeilla huono sisäilma voi johtua myös kosteiden varusteiden kuivattamisesta tuvissa ja varustekaapeissa.

Terveyshaittoja voi esiintyä huonolle sisäilmalle altistuneilla henkilöillä iästä ja terveydentilasta riippumatta. Oireiluissa voi olla merkittäviä yksilöllisiä eroja. Oireet saattavat tulla toisille ihmisille lyhyenkin altistumisen jälkeen, kun taas toiset voivat oleilla samassa tiloissa pitkiäkin aikoja ilman oireita.

Puolustusvoimien tavoitteena on, että sen käytössä olevat toimitilat ovat tarkoitukseen sopivia ja käyttäjilleen turvallisia ja terveellisiä. Hyvä sisäilma edellyttää toimivaa yhteistyötä. Tavoite on kova ja tähän haasteeseen Puolustusvoimat pyrkii ongelmien ennaltaehkäisyllä, ongelmien selvittämisellä sekä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Yksi tärkeimpiä yhteistyötahoja on Puolustuskiinteistöt, jonka omistamissa tiloissa Puolustusvoimat on vuokralaisena. Puolustusvoimien muita työtiloja ovat myös Merivoimien alukset, jotka omistaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Lisäksi vielä on joitain prosentteja muiden omistamia tiloja. Päivitetty normi antaa perusteet Puolustusvoimien kaikille käytössä olevien kiinteistöjen ja toimitilojen sisäilman hallinnalle, riippumatta omistussuhteista.

Hallintoyksiköille suositellaan sisäilmaryhmän perustamista, vaikka mitään varsinaista sisäilmaongelmaa ei olisikaan. Sen tehtävänä on ennaltaehkäisevä sisäilmatoiminta. Yksi tärkeä sisäilmaryhmän tehtävä on tiedon tasaaminen. Näin yhtenäistetään esimerkiksi tiedottamista henkilöstölle, eikä tehdä päällekkäisiä tai ristiriitaisia toimenpiteitä.

Meillä tilankäyttäjillä on oikeus, ellei jopa velvollisuus ilmoittaa työympäristöön ja sen kuntoon havaituista puutteista ja toimintahäiriöistä. Tilaan yhdistyvää poikkeuksellista oireilua (päänsärky, poikkeuksellinen väsymys, silmien kutina / kuivuminen, hengitystieoireet) on turha jäädä odottelemaan. Ilmoitusmenettely tarkemmin kuvassa.

Hallintoyksiköiden työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköiden tulee kouluttaa hallintoyksiköiden henkilökunnalle (esim. vääpelit) sisäilmanormin sisältö ja toimintatavat. TUVE-PVMoodle oppimisympäristöstä löytyy Puolustuskiinteistöjen koulutusmateriaali heidän sisäilmasuhdetoiminnastansa. Puolustuskiinteistöjen tavoitteena on myös kannustaa matalaan ilmoituskynnykseen sisäilmaan liittyvissä asioissa.

Lähteet
Sisäilman laadunhallinta (HR692)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (sisäilma)(avautuu uuteen ikkunaan)
www.puolustusvoimat.fi(avautuu uuteen ikkunaan) (Ennakoivalla sisäilmatyöllä luodaan terveellinen työ- ja palvelusympäristö)

Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Marko Konster, Markus Viitanen

  • Työolosuhteissa toivomisen varaa

    Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.

  • Fyysisen toimintakyvyn arviointi muuttuu

    Sotilaiden fyysisen toimintakyvyn valtakunnalliset tavoitteet muuttuivat vuoden 2020 alussa. Samalla toimintakykyä mittaavat testit muuttuivat. Jatkossa kaikilla sotilailla on tehtäväkohtaiset toimintakykytavoitteet, iästä ja sukupuolesta riippumatta.

  • Työnohjauksesta hyötyä esimiestyössä

    Sotilaslääketieteen keskuksen Työterveyssektorilla työskentelevä työterveyspsykologi Tomi Viitanen haluaa nostaa työnohjauksen hyötyjä esille Puolustusvoimissa. Hän näkee, että työnohjaus palvelee erityisesti esimiestyötä.