Siirry sisältöön

Sisäilman laadunhallinta Puolustusvoimissa

Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Merkittävimmät sisäilman epäpuhtaudet tulevat ulkoilmasta pienhiukkasista, tupakansavusta, maaperän radonsäteilystä ja rakennusten kosteusvaurioista.

Sisäilmaoireilut ovat yleisiä kouluissa, työpaikoissa,  yksityisasunnoissa ja julkisissa tiloissa. Huonon sisäilman syitä voi olla useita: riittämätön ilmanvaihto, huono siivous, ilmasta tulevat mikrobit, viemäreiden vesilukkojen kuivuminen jne. Kasarmeilla huono sisäilma voi johtua myös kosteiden varusteiden kuivattamisesta tuvissa ja varustekaapeissa.

Terveyshaittoja voi esiintyä huonolle sisäilmalle altistuneilla henkilöillä iästä ja terveydentilasta riippumatta. Oireiluissa voi olla merkittäviä yksilöllisiä eroja. Oireet saattavat tulla toisille ihmisille lyhyenkin altistumisen jälkeen, kun taas toiset voivat oleilla samassa tiloissa pitkiäkin aikoja ilman oireita.

Puolustusvoimien tavoitteena on, että sen käytössä olevat toimitilat ovat tarkoitukseen sopivia ja käyttäjilleen turvallisia ja terveellisiä. Hyvä sisäilma edellyttää toimivaa yhteistyötä. Tavoite on kova ja tähän haasteeseen Puolustusvoimat pyrkii ongelmien ennaltaehkäisyllä, ongelmien selvittämisellä sekä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Yksi tärkeimpiä yhteistyötahoja on Puolustuskiinteistöt, jonka omistamissa tiloissa Puolustusvoimat on vuokralaisena. Puolustusvoimien muita työtiloja ovat myös Merivoimien alukset, jotka omistaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Lisäksi vielä on joitain prosentteja muiden omistamia tiloja. Päivitetty normi antaa perusteet Puolustusvoimien kaikille käytössä olevien kiinteistöjen ja toimitilojen sisäilman hallinnalle, riippumatta omistussuhteista.

Hallintoyksiköille suositellaan sisäilmaryhmän perustamista, vaikka mitään varsinaista sisäilmaongelmaa ei olisikaan. Sen tehtävänä on ennaltaehkäisevä sisäilmatoiminta. Yksi tärkeä sisäilmaryhmän tehtävä on tiedon tasaaminen. Näin yhtenäistetään esimerkiksi tiedottamista henkilöstölle, eikä tehdä päällekkäisiä tai ristiriitaisia toimenpiteitä.

Meillä tilankäyttäjillä on oikeus, ellei jopa velvollisuus ilmoittaa työympäristöön ja sen kuntoon havaituista puutteista ja toimintahäiriöistä. Tilaan yhdistyvää poikkeuksellista oireilua (päänsärky, poikkeuksellinen väsymys, silmien kutina / kuivuminen, hengitystieoireet) on turha jäädä odottelemaan. Ilmoitusmenettely tarkemmin kuvassa.

Hallintoyksiköiden työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköiden tulee kouluttaa hallintoyksiköiden henkilökunnalle (esim. vääpelit) sisäilmanormin sisältö ja toimintatavat. TUVE-PVMoodle oppimisympäristöstä löytyy Puolustuskiinteistöjen koulutusmateriaali heidän sisäilmasuhdetoiminnastansa. Puolustuskiinteistöjen tavoitteena on myös kannustaa matalaan ilmoituskynnykseen sisäilmaan liittyvissä asioissa.

Lähteet
Sisäilman laadunhallinta (HR692)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (sisäilma)(avautuu uuteen ikkunaan)
www.puolustusvoimat.fi(avautuu uuteen ikkunaan) (Ennakoivalla sisäilmatyöllä luodaan terveellinen työ- ja palvelusympäristö)

Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Marko Konster, Markus Viitanen

  • Aliupseerien tehtävä- ja koulutuspolku

    Aliupseerit tekevät monipuolista työtä oman erityisosaamisensa mukaisissa tehtävissä. Perusta omalle osaamiselle on hankittu ensimmäisen ja toiseen asteen koulutuksessa, varusmiespalveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa sekä mahdollisesti sopimussotilaana hankitulla kokemuksella.

  • Sotilaille oikeus partaan ja viiksiin

    Aliupseeriliitto, Päällystöliitto, Rajaturvallisuusunioni ja Upseeriliitto ovat esittäneet Puolustusvoimien pääesikunnalle ja Rajavartiolaitokselle, että parta ja viikset sallittaisiin jatkossa Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa työskenteleville sotilaille.

  • Hakeutumisen haasteet

    Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta on aktiivista. Yksittäisten virkamiesten kyky yhteistoimintaa ulkomaisten toimijoiden kanssa testataan kuukausittain. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä tietotaidon vaihto sekä toimintatapojen vertailu kehittävät yksilöitä ja samalla organisaatiota.