Siirry sisältöön

Sisäilman laadunhallinta Puolustusvoimissa

Puhdas ja raikas sisäilma tukee toimintakykyä, terveyttä ja oppimista. Merkittävimmät sisäilman epäpuhtaudet tulevat ulkoilmasta pienhiukkasista, tupakansavusta, maaperän radonsäteilystä ja rakennusten kosteusvaurioista.

Sisäilmaoireilut ovat yleisiä kouluissa, työpaikoissa,  yksityisasunnoissa ja julkisissa tiloissa. Huonon sisäilman syitä voi olla useita: riittämätön ilmanvaihto, huono siivous, ilmasta tulevat mikrobit, viemäreiden vesilukkojen kuivuminen jne. Kasarmeilla huono sisäilma voi johtua myös kosteiden varusteiden kuivattamisesta tuvissa ja varustekaapeissa.

Terveyshaittoja voi esiintyä huonolle sisäilmalle altistuneilla henkilöillä iästä ja terveydentilasta riippumatta. Oireiluissa voi olla merkittäviä yksilöllisiä eroja. Oireet saattavat tulla toisille ihmisille lyhyenkin altistumisen jälkeen, kun taas toiset voivat oleilla samassa tiloissa pitkiäkin aikoja ilman oireita.

Puolustusvoimien tavoitteena on, että sen käytössä olevat toimitilat ovat tarkoitukseen sopivia ja käyttäjilleen turvallisia ja terveellisiä. Hyvä sisäilma edellyttää toimivaa yhteistyötä. Tavoite on kova ja tähän haasteeseen Puolustusvoimat pyrkii ongelmien ennaltaehkäisyllä, ongelmien selvittämisellä sekä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Yksi tärkeimpiä yhteistyötahoja on Puolustuskiinteistöt, jonka omistamissa tiloissa Puolustusvoimat on vuokralaisena. Puolustusvoimien muita työtiloja ovat myös Merivoimien alukset, jotka omistaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Lisäksi vielä on joitain prosentteja muiden omistamia tiloja. Päivitetty normi antaa perusteet Puolustusvoimien kaikille käytössä olevien kiinteistöjen ja toimitilojen sisäilman hallinnalle, riippumatta omistussuhteista.

Hallintoyksiköille suositellaan sisäilmaryhmän perustamista, vaikka mitään varsinaista sisäilmaongelmaa ei olisikaan. Sen tehtävänä on ennaltaehkäisevä sisäilmatoiminta. Yksi tärkeä sisäilmaryhmän tehtävä on tiedon tasaaminen. Näin yhtenäistetään esimerkiksi tiedottamista henkilöstölle, eikä tehdä päällekkäisiä tai ristiriitaisia toimenpiteitä.

Meillä tilankäyttäjillä on oikeus, ellei jopa velvollisuus ilmoittaa työympäristöön ja sen kuntoon havaituista puutteista ja toimintahäiriöistä. Tilaan yhdistyvää poikkeuksellista oireilua (päänsärky, poikkeuksellinen väsymys, silmien kutina / kuivuminen, hengitystieoireet) on turha jäädä odottelemaan. Ilmoitusmenettely tarkemmin kuvassa.

Hallintoyksiköiden työ- ja palvelusturvallisuuspäälliköiden tulee kouluttaa hallintoyksiköiden henkilökunnalle (esim. vääpelit) sisäilmanormin sisältö ja toimintatavat. TUVE-PVMoodle oppimisympäristöstä löytyy Puolustuskiinteistöjen koulutusmateriaali heidän sisäilmasuhdetoiminnastansa. Puolustuskiinteistöjen tavoitteena on myös kannustaa matalaan ilmoituskynnykseen sisäilmaan liittyvissä asioissa.

Lähteet
Sisäilman laadunhallinta (HR692)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (sisäilma)(avautuu uuteen ikkunaan)
www.puolustusvoimat.fi(avautuu uuteen ikkunaan) (Ennakoivalla sisäilmatyöllä luodaan terveellinen työ- ja palvelusympäristö)

Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuvat: Marko Konster, Markus Viitanen

  • Aliupseerit henkilöstöalan koulutuksessa

    Henkilöstöalan täydentävien opintojen tavoitteena ovat johtamis- ja hallintojärjestelmän kehittäminen, toimintakulttuurin kehittäminen oppivan organisaation ja jatkuvan oppimisen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on kehittää henkilöstövoimavaroja ja työyhteisön tilaa vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia.

  • Tavoitteena toimintakyky ja hyvä terveys

    Puolustusvoimien tehtävänä on tuottaa toimintakykyisiä taistelujoukkoja. Siksi taistelijan terveyttä ja toimintakykyä edistävät teemat ovat jatkuvasti esillä Puolustusvoimissa. Yksi tärkeä tavoite tässä työssä on tupakan ja muiden nikotiinituotteiden käytön vähentäminen.

  • Yhteistoiminnasta puuttuu rohkeus tarttua asioihin

    Pelkkä tiedottaminen ja päätettyjen asioiden yhdessä käsittely ei ole avointa yhteistoimintaa. ”Ajatus siitä, että jaettu tieto on menetettyä tietoa” ei sovellu rohkeaan, tavoitehakuiseen ja muutoksiin reagoivaan yhteistoimintaan.