Siirry sisältöön

Aliupseerien tehtävä- ja koulutuspolku

Aliupseerit tekevät monipuolista työtä oman erityisosaamisensa mukaisissa tehtävissä. Perusta omalle osaamiselle on hankittu ensimmäisen ja toiseen asteen koulutuksessa, varusmiespalveluksessa Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa sekä mahdollisesti sopimussotilaana hankitulla kokemuksella.

Aliupseerin työuran aikana osaamisen kehittäminen  tapahtuu täydennyskoulutuksen kautta. Nykyistä koulutusjärjestelmää on harjoiteltu hyvän matkaa nyt kolmatta vuotta. Koulutusjärjestelmän rakenne on vakiintunut perus-, yleis- ja mestaritason opintokokonaisuuksiksi. Opintokokonaisuuksien sisältö ja tavoitteet tarkennetaan säännöllisesti Puolustusvoimien tarpeen mukaan.

Vastuu aliupseerien osaamisen kehittämisen suunnittelussa on ensisijaisesti hallintoyksiköissä. On äärimmäisen tärkeää jokaisessa puolustushaarassa tunnistaa, millä aloilla aliupseerit palvelevat ja minkälaisissa tehtävissä. Eri tehtävätasoilla on erilaisia osaamisvaatimuksia ja jokaisen taistelijan osaamisen vaatimuksiin vastaamiseen tulee olla keinot kehittämisen tukena. Tulee siis pystyä vastaamaan kysymykseen ”Mitä osaamista hallintoyksiköissä tarvitaan 1 – 5 vuoden aikavälillä”.

Merivoimien malli

Tehtävä- ja koulutuspolkuajattelussa Merivoimat on tehnyt loistavaa työtä miettiessään Merivoimissa palvelevien aliupseerien tehtävä- ja koulutuspolkumalleja. Toivottavasi tämän mallin kaltainen prosessiohjaus saa kunnolla tuulta purjeisiin. Aliupseerien tehtäväkenttä jakaantuu pienempiin tehtäväaloihin (erikoisalat, toimialat, aselajit yms.), joihin kuvataan tehtäväalakohtaisia tehtävä- ja koulutuspolkuja. Tehtäväpolku kuvaa sitä, minkälaisissa tehtävissä aliupseeri voi työskennellä uransa eri vaiheissa. Koulutuspolku kuvaa sitä, miten osaamista kehitetään suhteessa tehtäväpolkuun.

Useimmilla tehtäväaloilla tehtävä- ja koulutuspolkumalleja voidaan kuvata perustasolta mestaritasoon asti. Ihan kaikkien tehtäväalojen polut eivät ulotu mestaritasolle asti. Suunnitelmallisen organisaation tarpeeseen perustuvan osaamisen kehittämisen ja henkilöstösuunnittelun kautta mestaritason tehtäviin voi siirtyä toiselle tehtäväalalle.

Työpaikkaohjaajat

Tehtävä- ja koulutuspolut palvelevat loistavasti hallintoyksiköiden ja yksittäisten aliupseerien henkilöstö- ja koulutussuunnittelua. Työpaikkaohjaajien rooli ja tehtävät korostuvat aliupseerien osaamisen kehittämisen kartoittamisessa. Henkilöstö ja esimiehet tarvitsevat työpaikkaohjaajaorganisaation tukea koulutukseen, perehdytykseen ja työssä oppimiseen liittyvissä asioissa. Työpaikkaohjaajat tulee ottaa osaksi aliupseerien osaamisen kehittämisen suunnittelua ja koulutushallintoa. Työpaikkaohjaajat ovat erinomainen tuki ja lisäresurssi työyksikkötasolla.

Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Riku Rissanen

  • Muutoksia aliupseerien koulutusnormiin

    Koulutusnormin sisältö muuttui vuoden 2019 loppupuolella. Merkittävänä muutoksena on se, että yhteisissä opinnoissa ei enää kouluteta kaikille kaikkea eikä ulosmitata sellaisia oikeuksia ja pätevyyksiä, joita sotilas ei tarvitse yhteisten opintojen jälkeen.

  • Työnohjauksesta hyötyä esimiestyössä

    Sotilaslääketieteen keskuksen Työterveyssektorilla työskentelevä työterveyspsykologi Tomi Viitanen haluaa nostaa työnohjauksen hyötyjä esille Puolustusvoimissa. Hän näkee, että työnohjaus palvelee erityisesti esimiestyötä.

  • Fyysinen toimintakyky ammattitaidon mittarina

    Ammattisotilailla on henkilökohtainen vastuu omasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidosta. Monelle sotilaalle liikunnallinen elämäntapa on itsestäänselvyys. Joillekin se voi tarkoittaa erityisiä ponnisteluja esimerkiksi iän, sairauksien tai vammojen takia.