Siirry sisältöön

Yhteistoiminnasta puuttuu rohkeus tarttua asioihin

Pelkkä tiedottaminen ja päätettyjen asioiden yhdessä käsittely ei ole avointa yhteistoimintaa. ”Ajatus siitä, että jaettu tieto on menetettyä tietoa” ei sovellu rohkeaan, tavoitehakuiseen ja muutoksiin reagoivaan yhteistoimintaan.

Yhteistoiminnan tarkoituksena on, että henkilöstö saa vaikutusmahdollisuuden työoloihin ja työhön liittyviin asiakysymyksiin. Tavoitteena on samalla edistää Puolustusvoimien henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Yhteistoiminnan käsite pitää sisällään niin virkamiehen ja esimiehen välisen työhön liittyvän ajatusten vaihdon aina viralliseen yhteistoimintaelimen kokouksissa tapahtuvaan asioiden edustukselliseen käsittelyyn. Epävirallista yhteistoimintaa tapahtuu myös jatkuvasti työpisteillä, kun henkilöstöä kuullaan ja halutaan mukaan toiminnan kehittämiseen.

Lainsäädännön ja sopimuksen määritteet antavat yhteistoiminnalle perustan ja samalla velvoitteet työnantajalle henkilöstöä koskettavien muutosten käsittelystä. Työyhteisön toiminnan kehittämiseen osallistuva henkilöstö on usein sitoutuneempaa ja motivoituneempaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Yhteistoimintaa toteutetaan Puolustusvoimissa kaikissa hallintoyksiköissä ja eri hallinnon tasoilla. Siksi on tärkeää, että toimintaan osallistuu koulutettuja yhteistoimintaosaajia.

Henkilöstön edustajien ammattitaitoa kehittääkseen Aliupseeriliitto ja Rajaturvallisuusunioni järjestivät yhteisen yhteisteistoimintakurssin. Tallinnassa järjestettyyn koulutukseen osallistui 27 henkilöä. Koulutus käsitteli yhteistoiminnan perusteita, valtion yhteistoimintalakia, Puolustusvoimien yhteistoimintasopimusta ja yhteistoiminnan eri muotoja. Koulutuksen tavoitteena oli avata yhteistoiminnan eri ilmenemismuotoja. Kurssin aikana oppilaat saivat, ryhmätöissä ja keskusteluissa käytännön vinkkejä onnistuvaan ja ennakoivaan vaikuttamiseen.

Koulutuksessa keskityttiin edustukselliseen yhteistoiminaan ja siinä onnistumiseen. Keskusteluiden yhteydessä koulutettavat saivat esimerkkejä, miten eri paikoissa yhteistoimintaa toteutetaan.

Koulutuksen yhteydessä käydyissä keskusteluissa useasta puheenvuorosta nousi esille aidon yhteistoiminnan puute. Muutosasioita kyllä käsitellään yhteistoiminnassa, mutta usein henkilöstön edustajille tulee tunne, että asiat on jo valmisteltu päätöstä vaille valmiiksi. Käsittely on siis vain muodollisuus, jolla täytetään lain ja sopimuksen henki.

Ammattijärjestön näkökulmasta onkin tärkeää kouluttaa lisää osaamista omille edustajilleen, jotta he pystyvät tuomaan henkilöstön näkemyksiä oikea-aikaisemmin työnantajan tietoon. Koulutuksen myötä ymmärrys yhteistyön hyödyistä kasvaa ja rohkeus asioiden aitoon yhteiseen, ennakoivaan käsittelyyn lisääntyy. Toimiva yhteistoiminta ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Yhteistoimintakoulutuksen ohjelmaan sisältyi myös tapaaminen sotilasmestari Janis Jallain kanssa. Jallai kertoi tapaamisen aikana omasta urastaan Aliupseerina Viron asevoimissa. Janis omaa pitkän kokemuksen eri tehtävistä eri organisaation tasoilla ja tällä hetkellä hän toimii Viron presidentin avustajana.

Tomi Malkamäki

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Työolosuhteissa toivomisen varaa

    Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.

  • Toimintakykyvaatimukset remonttiin

    Sotilastehtäviin määritellään tämän vuoden aikana tehtäväkohtaiset fyysisen toimintakyvyn vaatimukset. Sen myötä myös toimintakyvyn mittarit uudistetaan.

  • Jalkaväkikoulu – Aliupseeriston valtakunnallinen opetuslaitos

    Maasotakouluun kuuluva Jalkaväkikoulu kouluttaa Puolustusvoimien palveluksessa olevat aliupseerit. Lisäksi koulu on Maavoimien kadettikoulu, jalkaväen aselajikoulu, tiedustelun toimialakoulu sekä koko Puolustusvoimia palveleva täydennyskoulutuskeskus.