Siirry sisältöön

Sodan kasvot avautuivat ammattisotilaille

Lähes 40 Satakunnan Aliupseerit ry:n jäsentä osallistui yhdistyksen jäsentilaisuuteen vakavan aiheen äärelle. Tilaisuuden teemana oli sodan kasvot. Asiantuntijoina paikalla oli kaksi taistelukokemusta omaavaa reserviläistä.

Tilaisuuden asiantuntijat Aleksi Lysander ja Juha Kreus ovat rakentaneet kolmetuntisen Sodan kasvot -luennon, jossa sodan kokeneet veteraanit kertovat rehellisesti omista kokemuksistaan. He kohdistavat viestinsä ensisijaisesti maanpuolustuksen parissa työskenteleville, reserviläisille sekä kriisinhallinnan ja pelastus- ja poliisitoimen parissa työskenteleville.

Kreus taisteli vuonna 1993 Guatemalan sisällissodassa armeijan erikoisjoukoissa. Sen jälkeen hän työskenteli eri puolilla maailmaa erilaisissa turvallisuustehtävissä. Hän on toiminut vapaaehtoisena Ukrainan sodassa. Lysander oli viisi vuotta Ranskan muukalaislegioonassa ja on taistellut vapaaehtoisena Ukrainassa.

Luento rakentui sotilaan kolmen elämänvaiheen ympärille: elämä ennen sotaa, elämä sodassa ja elämä sotakokemusten jälkeen. Luennon aikana asiantuntijat kertoivat sodan julmuuksista ja siitä, miten sotaan osallistuminen vaikuttaa ihmiseen.

Sodan kasvot -luento oli raskas ja tunteikas sekä yleisölle että luennoitsijoille. Luennon pitäminen tällaisesta aiheesta ei ole helppoa. Kreus kertoi, että puhuminen on heille kuitenkin terapiaa, tapa päästä irti menneestä. Aihetta käsiteltiin monipuolisesti ja eri näkökulmista. Omien kokemustensa lisäksi mukana oli tutkittua tietoa eri lähteistä.

Luennon keskeinen viesti oli, että materiaalisen tuhon ja fyysisten vaikutusten lisäksi sota jättää siihen osallistuneisiin pysyvät henkiset jäljet. Sodan ytimessä on aina kysymys toisen ihmisen tappamisesta. Tämä aiheuttaa suurimmat traumat. Luennoitsijat totesivat, että sotilaiden kouluttaminen tappajiksi on vaikeaa. Taistelukentällä kuitenkin selviävät ne, jotka pystyvät toimimaan. Suomessa sotilaskouluttajat eivät ole juurikaan osallistuneet taistelutehtäviin. On tärkeää muistaa, että tauluun ampuminen on eri asia kuin ihmisen ampuminen.

Keskustelua tilaisuudessa riitti paljon. Kolmetuntiseksi kaavaillusta luennosta tuli yli nelituntinen. Yleisökysymyksissä koulutuksen vaikutus taistelusta selviytymiseen kiinnosti paljon. Myös vihollisen tappaminen ja taisteluun liittyvät pelkotilat herättivät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Ammattisotilaat halusivat keskustella myös katumisesta ja palautumisesta normaaliin elämään.

Keskusteluissa nousi esille myös perheen valmistautuminen sotilaan rintamalle lähtöön. Jokaisen meistä tulisi puhua asiasta kotona. Pitkään kestänyt seesteinen aika on tuudittanut ammattisotilaat ajatukseen, että käymme töissä päivisin ja joskus olemme viikon-pari sotaharjoituksessa. Epävakaat ajat voivat kuitenkin pahimmillaan johtaa siihen, että käsky käy.

Luento oli rankka kokemus. Ammattisotilaille tulee kuitenkin pystyä puhumaan suoraan sodasta ja sen vaikutuksista. Mielestäni vastaava luento olisi hyödyllinen myös muille ammattisotilaille.

Teksti ja kuva

Henri Hakulinen
Satakunnan Aliupseerit

  • Puheenjohtajien neuvottelupäivät

    Aliupseeriliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat vuosittain puheenjohtajien neuvottelupäiville. Kaksipäiväisen koulutuksen aikana puheenjohtajat pääsevät perehtymään ajankohtaisiin työmarkkina- ja edunvalvontakysymyksiin sekä kehittämään Aliupseeriliiton ja oman yhdistyksensä toimintaa.

  • Ilmasotakoulu

    Ilmasotakoulu on ilmavoimien puolustushaarakoulu ja korkeakoulutasoinen sotilasopetuslaitos. Koulun tehtävänä on antaa palkatun henkilöstön perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta. Tutkimus- ja kehitystyö on myös tärkeä osa koulun tehtävää. Vuosittain täydennyskoulutusta saa noin 1000 opiskelijaa.

  • Meluvammat edelleen sotilaiden kiusana

    Meluvamma on edelleen selvästi yleisin ammattitauti. Tyypillisesti meluvammat johtuvat pitkäaikaisesta melualtistuksesta. Sotilaille puolestaan tyypillisiä ovat äkillisen trauman aiheuttamat meluvammat.