Siirry sisältöön

Vaalien jälkeistä havinaa ja Nato-integroitumista

Kesän aikana on tapahtunut kaikenlaista. Maahan saatiin muodostettua hallitus ennätyspitkien neuvottelujen jälkeen. Hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Sen työmarkkinoita koskevat kirjaukset ovat kuitenkin kuin suoraan ”työnantajajärjestöjen toiveet” nimisestä kirjasta.

Hallitus laittoikin kiireellisesti käyntiin työelämäuudistuspakettinsa. Siellä on luvassa keppiä työntekijöille ja erityisesti työttömille. Työnantajien osalta on haastavaa löytää edes pientä tiukennusta mihinkään nykyiseen. Lupausta puolustusvoimien työaikalain uudistamisesta ei ohjelmaan ole kirjattu, vaalilupauksista huolimatta. Sen sijaan siellä on kirjaus henkilöstön jaksamisesta huolehtimisesta. Näin oli löyhästi myös edellisellä vaalikaudella.

Julkisen sektorin osalta on syytä olla huolissaan erityisesti niin sanotun vientivetoisen palkkamallin kirjaamisesta lakiin. Työriitojen sovittelujärjestelmää on tarkoitus muuttaa niin, ettei valtakunnansovittelija saa antaa parempaa sovintoesitystä kuin mistä on vientialojen neuvotteluissa sovittu. Kuinka tällainen malli voi edes olla olemassa demokraattiseksi itseään kutsuvassa valtiossa?  Palkkojen kehittymisestä on edelleen voitava sopia neuvotellen. Sääntely kuuluu sosialismiin, ei suomalaiseen työelämään.

Neuvottelut palvelussuhteen ehdoista Nato-tehtävissä ovat edenneet varsin nihkeästi. Vaikuttaa siltä, että työnantaja oli päättänyt jo ennen aitoja neuvotteluja mikä malli on ainoa oikea. Olemme yrittäneet tuoda neuvotteluihin myös toisenlaisia näkökantoja. Valitettavasti huonoin tuloksin.

Ei kai kukaan voinut kuvitella, että liittoutumisesta ei syntyisi kustannuksia? Kyllä liittoutumista suunniteltaessa on täytynyt olla tiedossa myös kustannusvaikutuksia, mukaan lukien henkilöstö.

Tässä kohtaa olisi syytä huomioida myös sotilaiden työehdot ja huolehtia kilpailukyvystä työmarkkinoilla. Tällä hetkellä tarjottu malli ei näyttäisi johtavan neuvottelutulokseen. Pientä edistymistä neuvotteluissa kuitenkin saavutettiin tänään 16.8. Lähiaikoina selviää mitä tälle paketille olisi vielä tehtävissä, jotta saisimme kokonaisuuden maaliin. Kansainvälisiin esikuntatehtäviin osallistumisesta on luotava houkutteleva uramahdollisuus. Vain siten saamme osaavat ja oikeat henkilöt tehtäviin.

Olemme keskustelleet useiden Nato-maiden aliupseereiden kanssa heidän työehdoistaan. Kaikilta saatu ensisijainen viesti on se, että kerralla koko paketti kuntoon. Kansalliset sopimukset luovat palvelussuhteen ehtojen perustan. Kansallisia eroja on ja pitääkin olla, vaikka tehtävissä noudatetaan Naton työskentelyohjeita.  Tämä tilannekuva ei ole työnantajalla sama. Uskon että neuvottelujen jumi aukeaa vain yhtenevän tilannekuvan kautta. Tilannekuvamme eroaa merkittävästi myös aliupseereiden asemasta Nato-organisaatioissa sekä tehtävien vaativuudesta ja vaikuttavuudesta. Organisaatiot ja toimintakulttuurit ovat erilaisia kuin kotimaassa olemme tottuneet. Tämä vaatii myös ymmärrystä palkkoja määritettäessä.

Alkavan syksyn aikana käydään liittomme kannalta erittäin merkittäviä vaaleja. Ensimmäisenä valitaan päätoiminen pääluottamusmies syyskuussa. Sitten alkaa puolustushaarapääluottamusmiesten vaali. Hallituksen erovuoroisten tilalle valitaan henkilöt edustajistossa marraskuun 2. päivä, samana päivänä valitaan Aliupseeriliitolle puheenjohtaja kaudelle 2024-2027. Vuoden lopussa on vielä paikallisten luottamusmiesten vaalit kaikilla työpaikoilla, joissa on luottamusmies. Kannustan kaikkia jäseniä aktiivisuuteen ja osallistumaan päätöksentekoon oman yhdistyksen kautta sekä luottamusmiesvaalissa suoraan, käyttämällä äänioikeutta.

Synkistä työmarkkinapilvistä huolimatta mukavaa alkavaa syksyä kaikille lukijoille!


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Kohti kiireistä syksyä

    Lomat on vietetty ja akut ladattu syksyn koitoksia varten. Puolustusvoimien johdossa tapahtui merkittäviä muutoksia kun komentaja ja pääesikunnanpäällikkö vaihtuivat 1.8. Kenraali Kivinen on jo ennättänyt toteamaan asian, jonka me varsin hyvin tiedämme: henkilöstön määrä on liian vähäinen.

  • Edunvalvontarintamalta

    Varma syksyn merkki on budjettikäsittelyn alkaminen eduskunnassa. Valtion talousarvioesityksessä on maanpuolustuksen kannalta positiivisia elementtejä. Puolustusvoimien toimintamenot pysyvät jotakuinkin ennallaan, eli nykyinen toiminnan taso säilyy.

  • Suomen hyvät 100 vuotta

    Itsenäinen Suomi täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Kuluneet sata vuotta ovat kansallinen ja kansainvälinen menestystarina vailla vertaa. Eurooppa oli ensimmäisen maailmansodan jäljiltä murroksessa ja heti itsenäistymisen jälkeen vuoden 1918 tapahtumat korvensivat kansallista yhtenäisyyttä.