Huikea matka aliupseerien edunvalvojana

Surkan puheenjohtajakauden aikana  Puolustusvoimien toimintaympäristö muuttui merkittävästi. Aliupseerien tehtävät ovat vaativoituneet ja kansainväliset tehtävät lisääntyneet. Muutokset näkyvät myös Aliupseeriliiton edunvalvonnan painopisteissä.

– Puheenjohtajakaudellani aloitimme palkkausjärjestelmän pitkäjänteisen kehitystyön. Aliupseeriliiton ja työnantajan yhteisenä tavoitteena on kannustavuuden ja palkitsevuuden parantaminen. Uuden vaativuusluokan AU8 avaaminen oli tärkeä osa palkkausjärjestelmän kehittämistä.

Aliupseerien tehtävätasokuvausten päivittäminen vastaamaan aliupseerien todellisia työtehtäviä on ollut Surkalle tärkeä tavoite. Aliupseeriston tasokuvaukset tehtiin vuonna 2009. Toimintaympäristö ja aliupseerien tehtävät ovat muuttuneet paljon sen jälkeen.

– Aliupseeriston tehtävät ovat kehittyneet ja heille on tullut uusia tehtäväaloja ja tehtäväkokonaisuuksia. Työnantaja ei ole pitänyt tärkeänä tehtävätasokuvausten päivittämistä. Mielestäni on tärkeää päivittää ne nykyaikaan, jotta järjestelmä huomioi aliupseerien uudet tehtävät ja muutokset toimintaympäristössä.

Aliupseerien kansainväliset tehtävät tulevat lisääntymään Nato-jäsenyyden myötä. Tehtäviin liittyvien palvelussuhteen ehtojen kehittäminen on näkynyt Aliupseeriliiton edunvalvojien työssä viimeisen vuoden aikana.

– Nato-komentorakenteen palvelussuhteen ehtojen neuvotteluprosessi on ollut minulle pettymys. Minulla oli korkeat odotukset neuvotteluille. Osapuolilla ei ole ollut valmiuksia erilaisten vaihtoehtojen aitoon arviointiin. Tätä haastattelua tehdessä neuvottelut ovat edelleen kesken.

Aliupseeriliitto haluaa, että puolustusvoimien työaikalakia uudistetaan. Surkka on pitänyt puheenjohtajakaudellaan asiaa jatkuvasti esillä.

– Mielestäni  työaikasuojelu, henkilökunnan jaksamisen tukeminen, riittävän palautumisen ja levon varmistaminen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen eivät käytännössä vastaa nykyajan vaatimuksia. Me haluamme, että puolustusvoimien työaikalakia muutetaan ja muutoksesta aiheutuneet kustannukset katetaan täysimääräisesti valtion budjetista.

Neuvottelukulttuuri on muuttunut

Surkka aloitti edunvalvojana vuonna 2010 kun hänet valittiin Kaartin jääkärirykmentin ja Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan luottamusmieheksi. Hänet valittiin Aliupseeriliiton hallitukseen vuonna 2011. Hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä hän pääsi perehtymään liiton edunvalvontatavoitteisiin ja neuvottelutoimintaan.

Vuonna 2015 Surkka valittiin päätoimiseksi  pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmiehenä hän johti liiton edunvalvontaa ja vastasi jatkuvasta neuvottelumenettelystä. Hän toimi myös aliupseerien palkkausjärjestelmän ja kriisinhallinnan asiantuntijana.

– Pääluottamusmieskauteni aikana mahdolliset erimielisyydet ratkaistiin pääosin hyvässä hengessä työnantajan kanssa, ilman tuomioistuinkäsittelyä. Muutenkin neuvottelukulttuuri oli toimiva ja rakentava.

Surkka kokee, että neuvottelukulttuuri on viime vuosina muuttunut. Erimielisyysasiat ovat yhä useammin viety työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Aikaisemmin hyvin toimineet puolustusministeriön työryhmät eivät käytännössä enää toimi ja niiden tehtävät on siirretty pääesikunnan soveltamistyöryhmään.

– Mielestäni toimintakulttuuri oli aikaisemmin rakentavampi. Käsittelimme asiat yhdessä ministeriön työryhmissä ja pääsimme keskustelemalla yhteiseen lopputulokseen. Nyt työnantaja valmistelee asioita itsekseen ja tuo valmiin esityksen pöytään. Pääesikunnan tapa tulkita virkaehtosopimuksia on muuttunut viime vuosina, vaikka sopimuskirjaukset eivät ole muuttuneet. Tämä näkyy edunvalvojien työpöydällä.

Työehtojen kehittäminen edunvalvonnan ytimessä

Surkka valittiin Aliupseeriliiton puheenjohtajaksi vuonna 2018. Vahva edunvalvontaosaaminen, työskentely liiton hallituksessa sekä oman paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana saatu kokemus loivat hyvän pohjan tehtävään.

Surkan puheenjohtajakautta leimasivat erilaiset kriisit. Koronapandemia, Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys olivat historiaan jääviä tapahtumia, mitkä vaikuttivat merkittävästi  myös Aliupseeriliiton ja sen jäsenten elämään.

Surkka muistuttaa, että ammattiliiton tärkein tehtävä on jäsenten edunvalvonta. Edunvalvonnan ytimessä on työehtojen kehittäminen. Surkka toimi useiden virastoeräkierrosten pääneuvottelijana.

– Näillä sopimuksissa kehitimme aliupseerien palkkausjärjestelmää, muutto- ja siirtokustannusten sopimusta sekä lisäpalkkioiden euromääriä. Vaikka kaudellani edistettiin merkittävästi jäsenten työehtoja, niiden parantamisessa riittää vielä työtä.

Oman ammattiryhmän etujen ajaminen luottamusmiehenä, pääluottamusmiehenä ja ammattiliiton puheenjohtajana on ollut Surkalle sydämen asia. Kaiken kaikkiaan huikea matka.

– Olen kokenut, että minulla on ollut sekä pääluottamusmiehenä että puheenjohtajana jäsenistön tuki. Puolustusvoimien piirissä toimivat ammattiliitot ovat tehneet yhdessä hyvää edunvalvontatyötä. Yhteistyö komentopäälliköiden ja henkilöstöpäälliköiden kanssa on ollut toimivaa, vaikka ihan kaikista asioista emme aina samaa mieltä olleetkaan.

Surkan puheenjohtajakaudella Aliupseeriliiton  jäsenmäärä kasvoi merkittävästi ja liiton talous on hyvässä kunnossa. Vahva talous on luonut mahdollisuuden merkittävään jäsenpalveluiden kehittämiseen.

– Saavutimme nyt päättyvälle strategiakaudelle asetetut tavoitteet. Jätän seuraajalleni taloudellisesti vakaan liiton, jolla on hyvät edellytykset vastata eteen tuleviin haasteisiin. Toivotan seuraajalleni Mika Tiitiselle menestyksekästä puheenjohtajakautta. Töitä edelleen riittää.