Aliupseeri kansainvälisessä palveluksessa
Suomen Nato-jäsenyyden myötä ulkomaan tehtävistä muodostuu osa aliupseerin urapolkua. Tehtävävaihtoehtojen määrä kasvaa huomattavasti aluksi Naton komento- ja johtorakenteessa sekä erillislaitoksissa.
Joukkorakenteen eli yhteisen puolustuksen tehtävien lisääntyminen tuo mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistaan kansainvälisessä ympäristössä. Perinteiset YK- ja kriisinhallintatehtävät säilyvät jatkossakin vaihtoehtona hankkia kansainvälistä kokemusta ja osaamista.
Tehtävien lisääntyessä on jokaisen aliupseerin oltava aktiivinen kehityskeskusteluissa ja tuotava omaa halukkuutta esille kansainvälisen kokemuksen hankkimiseksi. Kansainvälinen palvelus vaikuttaa myös aliupseerin kotimaan arkeen, joten lähtöä, koskettaa se vain aliupseeria itseään tai sitten koko perhettä on syytä suunnitella ennakkoon hyvin. On syytä myös muistaa, että palvelussuhteen ehdot saattavat vaihdella eri tehtävissä.
Perinteisissä YK- ja kriisinhallintatehtävissä palkkaus muodostuu tehtävien vaativuusluokkien kautta. Lisäksi tehtävissä maksetaan kriisinhallintapäivärahaa, jonka määrä riippuu alueen turvallisuustilanteesta ja olosuhteista. Asuminen ja ruokailut maksetaan sekä, palveluksen pituudesta riippuen, palvelusvapaalentoja kotimaahan ja takaisin.
Naton komento- ja johtorakenteen sekä erillislaitosten tehtäviin on sovittu oma kokonaispalkkausjärjestelmä, jossa palkkaustason määrittelee tehtävänhoitajan palvelusarvo. Erillisiä työaikaperusteisia korvauksia ei makseta. Tehtävien pituus on lähtökohtaisesti kolme vuotta. Tehtävissä saatavat tukimuodot määräytyvät sen perusteella, lähteekö aliupseeri tehtäviin yksin vain perheen kanssa.
Suomella on myös kansallisia tehtäviä ulkomailla. Tällaisia ovat muun muassa kansallisten toimistojen tehtävät. Niissä peruspalkkaus muodostuu aliupseereiden palkkausjärjestelmän arviointiprosessin kautta. Työaikamääritteet ovat samat kuin kotimaan tehtävissä. Tukimuodot ovat samanlaiset kuin Naton varsinaisissa tehtävissä.
Aliupseeri on mahdollista lähettää myös Puolustusvoimista annetun lain 39§:n mukaisesti sotilasedustustoihin avustamaan puolustusasiamiehiä. Tällöin heidän tehtävänsä arvioidaan normaalin palkkausjärjestelmäsopimuksen prosessin mukaisesti. Perusteet tukimuotoihin näissä tehtävissä tulevat ulkomaanedustustojen korvauksista annetun lain kautta. Kansainvälistyminen tulee nähdä mahdollisuutena ei uhkana. Ulkomaan tehtävä voi olla mahdollisuus koko perheelle. Tärkeintä on miettiä, millainen vaihtoehto on itselle paras kokemuksen hankkimiseen. Jokainen aliupseeri tulee sitä urallaan tarvitsemaan tehtävästä riippumatta.
Lisätietoa palvelussuhteiden ehdoista
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Aliupseerien urasuunnittelu
Aliupseereiden keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnitelma (AUKES) ei ole ainoa työkalu, jolla aliupseereiden uraa suunnitellaan. Vähintään yhtä suuressa roolissa ovat joukko-osastokohtaiset seuraaja- ja tehtäväsuunnitelmat.
-
Puhdas sisäilma työkyvyn tukena
Työpaikan terveellinen sisäilma on perusedellytys tuottavalle työnteolle. Huono sisäilma vaikuttaa terveysvaarojen lisäksi haitallisesti koko työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.
-
Sotilaspapit ovat rinnalla kulkijoita ja keskustelijoita
Puolustusvoimien uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen aloitti tehtävässään kesäkuussa. Kirkollisen alan johtajalla on tärkeä tehtävä henkilökunnan ja varusmiesten eettisen, psykologisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.