Aliupseeri kansainvälisessä palveluksessa
Suomen Nato-jäsenyyden myötä ulkomaan tehtävistä muodostuu osa aliupseerin urapolkua. Tehtävävaihtoehtojen määrä kasvaa huomattavasti aluksi Naton komento- ja johtorakenteessa sekä erillislaitoksissa.
Joukkorakenteen eli yhteisen puolustuksen tehtävien lisääntyminen tuo mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistaan kansainvälisessä ympäristössä. Perinteiset YK- ja kriisinhallintatehtävät säilyvät jatkossakin vaihtoehtona hankkia kansainvälistä kokemusta ja osaamista.
Tehtävien lisääntyessä on jokaisen aliupseerin oltava aktiivinen kehityskeskusteluissa ja tuotava omaa halukkuutta esille kansainvälisen kokemuksen hankkimiseksi. Kansainvälinen palvelus vaikuttaa myös aliupseerin kotimaan arkeen, joten lähtöä, koskettaa se vain aliupseeria itseään tai sitten koko perhettä on syytä suunnitella ennakkoon hyvin. On syytä myös muistaa, että palvelussuhteen ehdot saattavat vaihdella eri tehtävissä.
Perinteisissä YK- ja kriisinhallintatehtävissä palkkaus muodostuu tehtävien vaativuusluokkien kautta. Lisäksi tehtävissä maksetaan kriisinhallintapäivärahaa, jonka määrä riippuu alueen turvallisuustilanteesta ja olosuhteista. Asuminen ja ruokailut maksetaan sekä, palveluksen pituudesta riippuen, palvelusvapaalentoja kotimaahan ja takaisin.
Naton komento- ja johtorakenteen sekä erillislaitosten tehtäviin on sovittu oma kokonaispalkkausjärjestelmä, jossa palkkaustason määrittelee tehtävänhoitajan palvelusarvo. Erillisiä työaikaperusteisia korvauksia ei makseta. Tehtävien pituus on lähtökohtaisesti kolme vuotta. Tehtävissä saatavat tukimuodot määräytyvät sen perusteella, lähteekö aliupseeri tehtäviin yksin vain perheen kanssa.
Suomella on myös kansallisia tehtäviä ulkomailla. Tällaisia ovat muun muassa kansallisten toimistojen tehtävät. Niissä peruspalkkaus muodostuu aliupseereiden palkkausjärjestelmän arviointiprosessin kautta. Työaikamääritteet ovat samat kuin kotimaan tehtävissä. Tukimuodot ovat samanlaiset kuin Naton varsinaisissa tehtävissä.
Aliupseeri on mahdollista lähettää myös Puolustusvoimista annetun lain 39§:n mukaisesti sotilasedustustoihin avustamaan puolustusasiamiehiä. Tällöin heidän tehtävänsä arvioidaan normaalin palkkausjärjestelmäsopimuksen prosessin mukaisesti. Perusteet tukimuotoihin näissä tehtävissä tulevat ulkomaanedustustojen korvauksista annetun lain kautta. Kansainvälistyminen tulee nähdä mahdollisuutena ei uhkana. Ulkomaan tehtävä voi olla mahdollisuus koko perheelle. Tärkeintä on miettiä, millainen vaihtoehto on itselle paras kokemuksen hankkimiseen. Jokainen aliupseeri tulee sitä urallaan tarvitsemaan tehtävästä riippumatta.
Lisätietoa palvelussuhteiden ehdoista
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Henkilökunnan vakuutusturvan kehittäminen
Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva työtapaturma- ja ammattitautilaki ei tällä hetkellä korvaa kuntoliikunnassa sattuneita lihaksen kipeytymisiä, revähdyksiä tai repeytymiä, jotka eivät täytä tapaturman tunnusmerkkejä ja joita ei voi pitää myöskään laissa tarkoitettuina työliikekipeytymisenä.
-
Työnohjauksesta hyötyä esimiestyössä
Sotilaslääketieteen keskuksen Työterveyssektorilla työskentelevä työterveyspsykologi Tomi Viitanen haluaa nostaa työnohjauksen hyötyjä esille Puolustusvoimissa. Hän näkee, että työnohjaus palvelee erityisesti esimiestyötä.
-
Muutoksia aliupseerien koulutusnormiin
Koulutusnormin sisältö muuttui vuoden 2019 loppupuolella. Merkittävänä muutoksena on se, että yhteisissä opinnoissa ei enää kouluteta kaikille kaikkea eikä ulosmitata sellaisia oikeuksia ja pätevyyksiä, joita sotilas ei tarvitse yhteisten opintojen jälkeen.